Ajattele. Syö. Säästä.

Menivätkö sipulit vanhaksi ennen kuin ehdit käyttää ne? Oliko jääkaappiin unohtunut pala juustoa? Ostitko liikaa leipää ja osa ehti mennä syömäkelvottomaksi?

Toisin sanoen menikö ruokaa roskiin? Jos meni, et ole yksin – keskivertosuomalaisen roskiksesta löytyy vuosittain 20–30 kiloa syömäkelpoista ruokaa.

5. kesäkuuta vietetyn maailman ympäristöpäivän teemana oli tänä vuonna ruokahävikki ja sen pienentäminen. Koko maailmassa heitetään roskiin vuosittain noin kolmannes tuotetusta ruoasta. Tämä vastaa koko Saharan eteläpuolisen Afrikan tuottamaa ruokamäärää. Samaan aikaan joka seitsemäs ihminen menee nukkumaan nälkäisenä ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa yli 20 000 lasta kuolee edelleen päivittäin nälkään. Kyseessä ei ole siis ihan pikkujuttu.

Ongelmalla on monta puolta. Ruoan heittäminen roskiin on ensinnäkin selkeästi rahan tuhlausta; voisit saman tien heittää joka kolmannen ostoskassisi verran rahaa sekajätteeseen. Lisäksi hukkaan heitetyn ruoan mukana heität roskiin paljon muutakin: sen tuottamiseen käytetyn työvoiman, viljellyn maan (ruoantuotantoon käytetään n. 25 prosenttia maa-alasta) ja tuotteeseen käytetyn veden (koska 70 prosenttia makeasta vedestä käytetään ruoantuotantoon). Esimerkiksi litraan maitoa kuluu n. 1 000 litraa vettä ja yhteen hampurilaispihviin n. 16 000 litraa.

Ruoka roskiksessa tarkoittaa myös turhia, vältettävissä olevia kasvihuonekaasupäästöjä (maailmanlaajuisesti 30 prosenttia kaikista päästöistä). Ruoantuotanto on suurin yksittäinen syy biodiversiteetin vähenemiseen ja maankäytön muutoksiin. Osittain ruokaa menee hukkaan myös lainsäädännöllisistä syistä (terveyden suojelemisen vuoksi), osin ihmisten mieltymysten ja tottumusten vuoksi.

Kehitysmaissa ruokaa pilaantuu erilaisista syistä. Sadonkorjuun jälkeen ruokaa ei välttämättä saada heti myyntiin tai sen säilömiseen on puutteelliset resurssit, minkä johdosta ruoka on käyttökelvotonta.

Vaikka et suoraan voikaan lähettää ns. ylijäämäruokaasi postitse sitä tarvitseville, ruokahävikin pienentämisellä on paljon positiivisia seurauksia: Säästät rahaa, pienennät ympäristökuormitustasi ja tehostat myös ruoantuotantoa. Näillä vinkeillä pääset alkuun:

  • Syö sen minkä ostat – osta vain se minkä syöt (sama pätee lautasen täyttämiseen).
  • Tarkista jääkaappisi sisältö säännöllisesti, esimerkiksi ennen kauppalistan tekoa.
  • Pidä ruokahyllyt järjestyksessä ja aseta nopeasti vanhenevat esille, jotta ne eivät unohdu kaapin perälle.
  • Säilytä ruoka oikeassa, sille tarkoitetussa lämpötilassa.
  • Jos ruokaa jäi yli, netti on pullollaan ”seuraavan päivän reseptejä” – katso esimerkkejä Marttojen tai ruokalehtien nettisivuilta.
  • Panosta lähellä tuotettuun kausiruokaan – pienennät kuljetuksesta aiheutuneita päästöjä, ja lisäksi kausiruoka luonnollisine makuineen maistuu paremmalta, jolloin sitä tekee mieli syödä eikä heittää mauttomana roskiin.
  • Muista, että ”parasta ennen” ei ole sama kuin ”pilaantunut” – maalaisjärjellä ja eri aisteja käyttämällä huomaa, onko tuote vielä syömäkelpoista.
  • Jos taloudessasi ei ole montaa suuta ruokittavana, kauppojen isot pakkauskoot saattavat olla haasteellisia. Käytä pakkasta hyväksesi tai kutsu ystävät tai naapurit syömään!

Joten ajattele ennen kuin syöt, ja säästät maapalloa. Haasta itsesi! Pystytkö elämään kuukauden heittämättä ruokaa roskiin?

Taina Hanhikoski

Kirjoittaja työskentelee Kehys ry:ssä vaikuttamistyön koordinaattorina.

Lue lisää:

www.hsy.fi/fiksu/arjessa/ruoka/Sivut/riperuokia.aspx

www.facebook.com/FiksuVahentaaJatetta

www.martat.fi/ruoka/ekokokki/tahderuokia/

kotiliesi.fi/ruoka/ruokaideat/tahteet-talteen

10.6.2013