Aki Temisevä: Kehyksen kasvu poliittiseksi vaikuttajaksi

Kehyksen kehittyminen yhdeksi tärkeimmistä vaikuttamispolitiikan tekijöistä Suomessa ja Euroopassa liittyy läheisesti omaan tarinaani. Vuonna 2003 tein loikan kansainvälisestä yritysmarkkinointimaailmasta järjestöpuolelle ryhtyessäni Suomen World Visionin toiminnanjohtajaksi. Siirto osoittautui toisaalta helpoksi, mutta samaan aikaan erittäin haasteelliseksi. Kehityspoliittiset ongelmat ja teemat olivat minulle tuttuja ja tärkeitä nuoruusvuosista saakka, sillä olin asunut vuosia Sambiassa isäni kehitysyhteistyöpestin myötä. Haasteelliseksi uuteen maailmaan paneutumisen teki tarve täysin uusien verkostojen luomiseen.

Muistan hyvin, kuinka uuden urani alkuvaiheessa saavuin Kehys-nimisen järjestön kokoukseen. Silloinen hallituksen puheenjohtaja Helena Laukko toivotti minut lämpimästi tervetulleeksi. Kokouksessa tunsin itseni todellakin tervetulleeksi, mutta mikä tärkeämpää, minulle tuli välittömästi tunne, että tämä porukka tietää mistä puhuu ja he ovat sitoutuneet löytämään reittejä kehityspoliittiseen vaikuttamiseen Suomessa ja Euroopassa. Minuun vetosi alusta saakka ryhmän ”can do” -asenne. Järjestön ja budjettien pienuus eivät olleet esteenä tekemiselle.

Yhdessä tekemisen meininki tarttui kaikkiin mukana oleviin ja järjestöt halusivat olla aktiivisesti mukana rakentamassa Kehystä. Kun sitten muutaman vuoden hallituksen jäsenyyden jälkeen minulta kyseltiin halukkuutta ryhtyä puheenjohtajaksi, suostuin mielelläni. Päätöksen teki helpommaksi tietoisuus siitä, että pääsihteerinä toimi jo silloin tehokas ja asiantunteva Rilli Lappalainen, joka onnistui aina rekrytoimaan huipputyyppejä tiimiinsä.

Ensimmäinen tehtävä puheenjohtajakaudellani oli määrittää Kehyksen päälinjat seuraavalle strategiakaudelle. Päätehtäviksi muotoutuivat 1) jatkaminen suomalaisen järjestökentän yhteen kokoajana kaikissa EU:n vaikutuspiirin alaisissa kehitysyhteistyöasioissa, 2) vaikuttaminen suomalaisiin päättäjiin sekä kotimaassa että EU-instituutioissa ja 3) vahva rooli eurooppalaisessa kattojärjestö CONCORDissa sekä vaikuttaminen sen kautta eri EU:n päätöksentekoelimissä.

Edistystä tapahtui kaikilla osa-alueilla. Yhä useampi suomalainen järjestö näki jäsenyyden Kehyksessä hyödylliseksi, minkä johdosta jäsenmäärä kasvoi. Kuten aikaisemmat blogin kirjoittajat mainitsevat, Kehyksen ja sen myötä Suomen rooli kattojärjestö CONCORDissa oli erittäin vahva alusta asti. Sekä pääsihteeri että jäsenjärjestöjen edustajat saivat näkyviä ja tärkeitä luottamustehtäviä CONCORDin komiteoissa ja meillä oli aina vahva agenda, jota ajoimme yleiskokouksissa. Voi liioittelematta sanoa, että vaikutuksemme oli suurempi kuin kokomme ja omalta osaltamme olimme vaikuttamassa siihen, että CONCORDista tuli Brysselissä arvostettu vaikuttaja, jota päättäjien kannatti kuunnella.

Suurimmat edistysaskeleet tapahtuivat kuitenkin kotimaassa, missä Kehyksestä kasvoi vahva vaikuttaja alallaan. Onnistunut verkostoituminen järjestöjen, hallituksen, eduskunnan, ministeriöiden ja EU-päättäjien keskuudessa alkoi kantamaan hedelmää. Saimme tuotua esiin tärkeitä näkökulmia useissa Suomeen vaikuttavissa EU-linjauksissa, joilla oli myös kauaskantoisia globaalipoliittisia vaikutuksia. Joissain tapauksissa Kehyksen esittämät suositukset päätyivät suoraan suomalaisten päättäjien EU:lle esittämiin muutosehdotuksiin ja/tai heidän julkisiin kannanottoihinsa. Tämä onnistunut yhteistyö herätti ihmetystä ja ihailua monissa muissa jäsenmaassa sekä EU:n päättäjissä, joiden silmissä tällainen järjestöjen ja valtion välinen asiallinen ja jopa lämmin yhteistyö oli ennenkuulumatonta.

Yhteistyö ja näkyvä vaikuttaminen huipentui Suomen puheenjohtajakaudella, jolloin Kehys järjesti maailman ensimmäisen monitoimijakonferenssin johdonmukaisuudesta: ”Call for Coherence” -konferenssin. Konferenssin tavoitteena oli nostaa esiin vahvuuksia ja haasteita kehityspolitiikan ja muiden politiikanalojen, kuten kauppa- ja turvallisuuspolitiikan, välillä. Kokous onnistui yli odotusten. Sen seurauksena laadittiin EU:n kehitysministerineuvostossa päätelmät ja pidettiin ensimmäinen EU:n kauppa- ja kehitysministerikokous. Kehyksen puheenjohtajuuskauden kampanjointi toi kehityspoliittisen johdonmukaisuuden myös CONCORDin asialistalle. Ja mikä parasta, tämä kokous toimi vain alkusoittona Kehyksen roolille johdonmukaisuustyön vahvana asiantuntijana ja tinkimättömänä edistäjänä.

Kehyksen kautta sain toimia vaikuttamistoiminnan keskiössä Suomessa ja EU:ssa kolmen ministerin, upeiden järjestöjen, asiantuntevien kollegoiden ja yhteistyökykyisten päättäjien kanssa usean vuoden ajan. Uskon, että osaltamme edistimme paremman ja reilumman maailman rakentamista kaikille.

Toivon mitä parhainta jatkoa kaikille tämän arvokkaan työn edistäjille.

 

Aki Temisevä

Kirjoittaja toimi Kehyksen hallituksessa ja hallituksen puheenjohtajana sekä Suomen World Visionin toiminnanjohtajana 2000-luvun puolivälissä. Nykyään hän toimii Kanadassa Right to Play International -järjestössä Global Vice-President -tittelillä.

Tämä kirjoitus on osa Kehyksen 15-vuotista taivalta juhlistavaa blogisarjaa, jossa jokaista Kehyksen toimintavuotta kohti julkaistaan tämän vuoden aikana vierasblogi.

21.7.2017