Kristiina Rintakoski: Syyskokouksessa on suurten päätösten aika

Kehyksen ja Kepan jäsenjärjestöt päättivät kevätkokouksissaan 2017 aloittaa uuden yhteistyö- ja kattojärjestön valmistelut. Maanantaina 27.11. jäsenet päättävät, lähdetäänkö uutta järjestöä rakentamaan.

Vuosikokousten välillä on tehty paljon työtä. Molempien järjestöjen vuosikokoukset päättivät perustaa Kepan ja Kehyksen jäsenistöstä koostuvan järjestötyöryhmän ja palkata ulkopuolisen konsultin, Juha Heikkalan, fasilitoimaan prosessia. Työryhmä on kokoontunut ahkerasti syksyn aikana, ja on keskustelujensa tuloksena laatinut esityksen uuden järjestön strategiaksi ja säännöiksi, sekä nykyisten järjestöjen välisen yhdistymissopimuksen. Näistä dokumenteista molempien järjestöjen syyskokoukset päättävät 27.11.

Vuosikokousten lähestyessä on hyvä muistaa, miksi uutta yhteistyö- ja kattojärjestöä lähdettiin valmistelemaan. Yhtenä keskeisenä syynä tähän on se, että toimintaympäristö on muuttunut ja Agenda 2030 haastaa meidät kaikki ajattelemaan asioita uudella tavalla. Perinteinen Etelä-Pohjoinen-jaottelu on tulossa tiensä päähän. Kaikki valtiot ovat Agenda 2030:n myötä hyväksyneet tämän, emmekä me järjestöt voi tässä nopeasti muuttuvassa maailmassa jäädä junasta. Vaikka kestävän kehityksen tavoitteet eivät tietenkään ole täydellisiä, ovat ne järjestöille hyvä työkalu edistää meille tärkeitä asioita. Meidän on kuitenkin omaksuttava kestävän kehityksen periaatteet myös omassa työssämme, jotta voimme vaatia myös valtioita nostamaan kunnianhimoa sekä asettaa ne vastuuseen.  Siksi uuden järjestön strategiassa on kestävä kehitys niin vahvasti mukana.

Strategiaa laadittaessa käytiin paljon keskustelua myös vaikuttamisen tavasta. Ajattelen, että vaikuttamistyötä on tärkeää lähestyä ennen kaikkea vaikuttavuuden kautta – millä toimilla saamme parhaiten aikaan oikeaa, transformatiivista muutosta? Kattojärjestö voi toimimalla rakentavasti luoda tilaa jäsenilleen tuoda kriittisiäkin näkökulmia esille. Tästä yhtenä konkreettisena esimerkkinä juuri järjestetty Kehyksen syysseminaari, jossa järjestöt ja ulkoministeriö yhdessä hakivat painopisteitä Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle vuodelle 2019.

Minua uudessa strategiassa innostaa myös, että jäsenten asiantuntemus nostetaan keskiöön niin vaikuttamistyössä kuin viestinnässä. Yksi elementti aidosti uuden järjestön rakentamisessa on uuden nimen ottaminen käyttöön. Kun luomme jotakin uutta, on tämän näyttävä myös ulospäin. Uusi järjestö tarvitsee nimen, joka kertoo uudesta visiosta ja mielellään nimi saisi toimia myös kansainvälisillä areenoilla.

Jos Kehyksen syyskokous päättää hyväksyä uuteen järjestöön liittyvät dokumentit maanantaina 27.11., ajetaan Kehys vuoden 2018 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana alas. Sen toiminnot, varallisuus ja henkilöstö siirtyvät tällöin uuteen järjestöön. Käytännössä uusi järjestö perustetaan Kepan y-tunnuksen pohjalle. Siksi on erityisen tärkeä pitää huolta siitä, että uudistuksessa säilyvät myös Kehyksen vahvuudet ja että Kehyksen verkostot ja työ EU- ja kansainvälisillä areenoilla kanavoituvat paremmin kotimaan vaikuttamistyöhön, ja suomalaisten järjestöjen näkemykset entistä paremmin myös EU- ja kansainvälisille tasoille.

Siirtymäkauden aikana molempien järjestöjen hallitukset kokoontuvat yhdessä. Niiden merkitys uuden järjestön rakentamisessa on siis aivan keskeinen, sillä työtä riittää. Kevään aikana on luotava uuden järjestön ohjelma, mietittävä organisaatiorakenne ja neuvoteltava rahoittajien kanssa.

Muutos luo aina epävarmuutta, joskus vastarintaakin. Epävarmuus on yleensä aina rivien välissä. On monia asioita, joita ei voida kirjata strategiaan, sääntöihin ja sopimuksiin. Yhteisen innostavan ja innovatiivisen toimintakulttuurin luominen vaatii johtajuutta, sitoumusta ja tahtoa. Luottamus rakentuu valmiudesta vuoropuheluun ja uusien yhteisten tekemisen tapojen löytämiseen entiseen ripustautumisen sijaan.

Muutos on kuitenkin aina myös mahdollisuus uudistua ja kehittää toimintaa. Kehitysjärjestöjen toimintaa onkin uskallettava tarkastella kriittisesti, ja arvioida, miten kattojärjestö tuo lisäarvoa erilaisille jäsenjärjestöille – pienille ja suurille. Tärkeää on huomata, että uuden yhteisen kattojärjestön perustamisessa on kyse järjestöjen yhteisestä prosessista, jossa vastakkain eivät ole nykyiset kattojärjestöt tai eri kokoiset jäsenjärjestöt. Uuden rakentamisessa tarvitaan meitä kaikkia; jäsenjärjestöjä, kattojärjestöjen luottamusjohtoa ja asiantuntevaa henkilöstöä.

Jäsenjärjestölähtöisyys on ollut uuden yhteistyö- ja kattojärjestön valmistelun keskiössä. Nyt Kehyksen ja Kepan kohtalot ovat jäsenten käsissä. Uskallammeko lähteä rakentamaan aidosti uutta järjestöä, joka vastaa muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin? Sen näemme maanantaina.

Kristiina Rintakoski

Kirjoittaja on Kehyksen puheenjohtaja

 

23.11.2017