Miia Toikka ja Kaisu Tuominen: Kriittisinä ystävinä Kehyksen rinnalla

Viimeisen puolentoista vuoden ajan olemme toimineet Kehyksen kriittisinä ystävinä. Perinteisen loppuevaluoinnin sijaan Kehyksen ohjelmasta tehtiin jatkuva arviointi kriittisen ystävän menetelmällä. Tätä blogia kirjoittaessamme olemme juuri toimittaneet loppuraporttimme. Prosessi on ollut antoisa ja mielekäs, koska se mahdollisti hienolla tavalla toiminnan kehittämisen matkan varrella.

Kriittisen ystävän lähestymistavan ideana on, että arvioitsijat toimivat kanssakulkijoina, joiden tehtävänä on edistää toiminnan onnistumista. Kriittisten ystävien tehtävinä on fasilitoida reflektiota ja itsearviointia, kysyä haastavia ja rakentavia kysymyksiä sekä tarjota eri näkökulmia asioiden tarkasteluun. Suurin ero perinteiseen ulkoiseen evaluointiin verrattuna on se, että loppuraportissa annettavien johtopäätösten ja suositusten sijaan prosessin aikana syntyneitä huomioita ja oivalluksia on Kehyksessä otettu käyttöön saman tien.

Kehitysyhteistyöjärjestöissä ulkoiset evaluoinnit ovat usein rahoittajien vaatimusten vuoksi keskeinen – tai ainakin resurssisatsauksena suurin – työn kehittämisen väline. Ne eivät kuitenkaan aina tue organisaation omaa oppimista, joka pidemmällä tähtäimellä on ainoa tapa varmistaa työn laatu ja tuloksellisuus. Kannustammekin lämpimästi myös muita järjestöjä kokeilemaan  kriittisen ystävän lähestymistapaa sekä muita innovatiivisia kehittämistyön muotoja.

Loppuraportissamme pyrimme  tiivistämään Kehyksen ohjelmakauden keskeiset tulokset, kohdistuuhan niiden osoittamiseen ja viestimiseen yhä enemmän paineita. Tulosten tunnistamisessa apuna olivat Kehyksen sihteeristön, työryhmien ja hallituksen itsearvioinnit sekä Kehyksessä kerätty seurantatieto. Lisäksi haastattelimme Kehyksen sidosryhmiä sekä Suomessa että ulkomailla.

Aineistomme perusteella Kehyksen vaikuttamistyön tuloksista on näyttöä. Kehyksen välittämät viestit näkyvät politiikkalinjauksissa, etenkin Agenda 2030 -toimeenpanossa ja EU:n kehityspoliittisessa konsensuksessa, ja eri sidosryhmät kokevat Kehyksen vaikuttaneen poliittiseen keskusteluun. Kehys on myös vaikuttanut sekä järjestökentällä että EU:n tasolla siihen, miten globaali kansalaiskasvatus määritellään ja ymmärretään.

Kehyksen pieneen kokoon nähden sen tulokset yhteistyössä kansainvälisten verkostojen kanssa ovat vaikuttavia. Kehys näyttäytyy sekä EU-verkostoille että globaaleissa kansalaistoimijoiden verkostoissa yhtenä kantavista voimista. Kehyksen panoksella on ollut vaikutusta siihen, miten verkostot ovat edistäneet yhteisiä kantojaan ja kehittäneet vaikuttamisstrategioitaan.

Kehys on määritellyt itsensä vaikuttajaverkostoksi, ja pyrkinyt siten kehittämään järjestöjen osaamista sekä aktivoinut vaikuttamaan. Tuloksia näkyy siinä, että järjestöt ovat saaneet tietoa ja oppineet Kehyksen teemojen sisällöistä ja poliittisista prosesseista. Järjestöt ovat myös saaneet mahdollisuuksia vaikuttaa.

Kehyksen tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja sitoutuminen työhön niiden puolesta on ollut pitkäjänteistä. Kehyksen vahvuuksina näyttäytyvät erityisesti EU-politiikan ja -vaikuttamisen asiantuntemus sekä aktiivinen verkostojen rakentaminen. Kehys on panostanut vahvasti toimintaan osana useita eri kansainvälisiä järjestöverkostoja. Sen ansiosta Kehyksen toiminnan tulokset ovat mittakaavaltaan suurempia kuin sen resurssien koon perusteella voisi olettaa.

Ensi vuonna Kehys muodostaa uuden kattojärjestön Kepan kanssa. Toivomme, että yhteinen prosessimme on auttanut Kehystä entistä paremmin tunnistamaan vahvuuksiaan uuteen organisaatioon mukanaan vietäväksi.

Kaisu Tuominen ja Miia Toikka

Kirjoittajat ovat kehityspolitiikan ja organisaation kehittämisen asiantuntijoita. He toteuttivat Kehyksen ohjelman 2016-2017 arvioinnin kriittisen ystävän menetelmällä.

Tämä kirjoitus on osa Kehyksen 15-vuotista taivalta juhlistavaa #Kehys15-blogisarjaa, jossa jokaista Kehyksen toimintavuotta kohti julkaistaan tämän vuoden aikana vierasblogi.

12.12.2017