Muuttuva toimintaympäristö haastaa kansalaisjärjestöt ja niiden toimintatavat

Järjestöjen toimintaympäristössä tapahtuu nopeita ja vaikeasti ennakoitavia muutoksia. Tämä on yksi keskeinen syy siihen, miksi Kehyksen ja Kepan jäsenjärjestöt viime vuonna käynnistivät yhteisen kattojärjestön suunnittelun.

Kepan ja Kehyksen yhteisistä jäsenjärjestöistä koottiin työryhmä, joka antoi prosessille evästystä. “Muuttuva toimintaympäristö saattaa edellyttää toimintatapoihin sekä kattojärjestöjen rooleihin ja tehtäviin suurempaakin tuuletusta”, todetaan työryhmän vuoden takaisissa suosituksissa. “Tarkoituksenmukaisen rakenteen arvioiminen edellyttää siksi myös perustavanlaatuisempaa strategista pohdintaa tulevaisuuden haasteisiin ja toimintaympäristön muutoksiin vastaamisesta ajoissa ja tehokkaasti”, työryhmä täydentää.

Lyhyen tähtäimen muutostarpeita onkin vaikea hahmottaa ilman riittävän kirkasta pidemmän aikavälin visiota. Vaikka muutoksia tehtäisiin lyhyellä aikavälillä nykyhetken tarpeisiin, niiden täytyy kestää myös aikaa.

Uusi maailma, jossa elämme, edellyttää järjestöiltä ja niiden kattojärjestöiltä kykyä sopeutua muutokseen ja ketteryyttä toimia tämän muutoksen keskellä. Tarvitaan vahvoja verkostoja ja innovatiivisia toimintatapoja, samalla kun rakennetaan olemassa olevien vahvuuksien ja osaamisen päälle. Kattojärjestön tulee tukea koko järjestösektorin strategista keskustelua ja uudistumista.

Hyvä uutinen on, että olemme kaikki samassa veneessä. Toimintaympäristö haastaa niin isot kuin pienet järjestöt, joskin eri tavalla. Tavoitteenamme on rakentaa kattojärjestö, joka mahdollistaa tehokkaan poliittisen vaikuttamisen samalla kun pienten järjestöjen toiminnan mahdollisuuksia vahvistetaan. Yhteisen kattojärjestön perustamisessa ei niinkään ole kyse Kehyksen ja Kepan välisistä neuvotteluista vaan yhden yhteisen joukkueen luomisesta järjestöjen työn ja muutosvoiman vahvistamiseksi. Joukkueessa tarvitaan kaikkia; sitoutuneita jäsenjärjestöjä ja Kepan ja Kehyksen luottamusjohtoa sekä asiantuntevaa henkilökuntaa. Ja lisäksi tarvitaan rohkeutta ja iloista tekemisen meininkiä, että homma saadaan valmiiksi ja resurssit voidaan käyttää muutoksen tekemiseen ja yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Uuden kattojärjestön rakentaminen tapahtuu ajankohtana, jolloin EU-vaikuttamisella ja siihen liittyvällä osaamisella on yhä ratkaisevampi merkitys. EU:n kehityspolitiikan tulevaisuutta määrittelevään kehityspoliittiseen konsensukseen tehdään parhaillaan viimeisiä silauksia, ennen sen hyväksymistä tänä kesänä. EU:n tulevan, vuoden 2020 jälkeisen budjetin suunnittelu on jo alkanut, ja Kehys on kerännyt järjestöjen näkemyksiä siihen, mihin tarkoituksiin EU:n kehitysyhteistyövaroja on jatkossa suunnattava. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi, joka on syksyllä 2019, lähestyy vauhdilla. Edellisen puheenjohtajuuskauden aikana Kehyksen ajama politiikkajohdonmukaisuus nostettiin yhdeksi Suomen puheenjohtajuuskauden teemaksi, ja ulkoasiainministeriö on jo heräämässä seuraavan puheenjohtajuuskauden valmistelun tarpeeseen. Keväällä 2019 on myös luvassa EU-parlamenttivaalit, minkä jälkeen valitaan uusi EU-komissio. Eli paljon tärkeitä vaikuttamisen paikkoja on tiedossa suomalaisille järjestöille.

Ja samaan aikaan EU:n tulevaisuudesta käydään Brexitin ja populististen liikkeiden nousun myötä yhä kiivaampaa keskustelua. Nyt puhaltavilla muutoksen tuulilla on suuri vaikutus siihen, miten EU jatkossa toimii globaalilla areenalla. Kansalaisjärjestöt ympäri Eurooppaa ovat tulleet yhteen vaatimaan unionia palauttamaan omat arvonsa kaiken toiminnan keskiöön. Vain omia arvojaan noudattava Eurooppa voi voittaa kansalaistensa luottamuksen takaisin. Puhumme Euroopan tulevaisuudesta globaalina toimijana 11. toukokuuta, Kehyksen kevätseminaarissa. Tämän jälkeen Kehyksen kevätkokous ottaa kantaa yhteisen kattojärjestön tulevaisuuteen. Tervetuloa mukaan!

Kristiina Rintakoski
Kirjoittaja on Kehyksen hallituksen puheenjohtaja

5.5.2017