Päivänsana on post-2015

Kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan piirissä päivänsana on post-2015. Vuosituhattavoitteiden jälkeistä aikaa pohtivat ihmiset useimmiten siisteissä toimistoissa niin pohjoisella kuin eteläiselläkin pallonpuoliskolla. Ei pidä kuitenkaan väheksyä sitä tosiasiaa, että YK onnistui keräämään yli miljoonan ihmisen mielipiteen ympäri maailman siitä, mitkä asiat ovat heille tärkeimpiä. Näitä ovat koulutus, terveys, puhdas vesi ja sanitaatio. Tämä viesti tulee kuulla.

Mutta. Aika rientää ja nykyiset vuosituhattavoitteet tulevat tiensä päähän ensi vuonna. Tavoitteissa on vielä paljon tehtävää ja perusasiat, kuten koulutus, terveys, puhdas vesi ja sanitaatio, pitää saada kuntoon. Mutta maailma ei ole niin kuin ennen, vaikka Venäjä sitä parhaillaan yrittääkin. Epätasa-arvo, väkivalta, ilmansaastuminen, toimimattomat yhteiskunnat ja läpinäkyvyyden puute ovat arkipäivää kaikkialla. Näitä asioita ei ole yhtä helppo ratkaista kuten vaikkapa sanitaatiota. Rio+20-kokouksen seurantaa ja jatkoesityksiä tekevä avoin työryhmä (Open Working Group) listasi viime viikolla näkemyksensä teemoista, joihin tulisi keskittyä post-2015-agendalla. Valitettavasti nuo edellä mainitsemani asiat puuttuvat joukosta täysin.

Nyt pitäisi kirjoittaa ohjelma tuleville vuosille eikä menneisyyteen. Maailma on pullollaan resursseja, osaamista, teknologiaa ja luonnonvaroja, mutta jolleivat ihmiset osaa toimia yhdessä ja johdonmukaisesti aika alkaa käymään meitä vastaan.

Mistä löytyy se johtaja, joka saa maailman heräämään? Suomi menee EU:n selän taakse eikä saa aikaiseksi omaa selkeää kantaansa. Ensi viikolla Helsinkiin tulevilla muilla Pohjoismailla kannat kuitenkin ovat. Jopa Kiina pystyy sanomaan, että se tarvitsee edelleen vuosituhattavoitteita ja lisäksi Kiina on herännyt ympäristönsä tuhoutumiseen.

OECD laittaa paljon paukkuja tällä hetkellä kehityspoliittisen johdonmukaisuuden edistämiseen. Suomella olisi tässä kohtaa varaa paukutella henkseleitä hyvin onnistuneen ruokaturvapilotin myötä, jonka se toteuttti OECD:n työkalun avulla. Nyt pitäisikin lisätä pökköä pesään ja hyödyntää mallia muillakin aloilla. Erimerkiksi verotus, turvallisuus, kauppa ja muuttoliike löytyvät kehityspoliittisen ohjelman painotuksista. Suomella on lisäksi poikkeuksellinen mahdollisuus käytettävissään, kun ministeri Pekka Haavisto on hauraiden maiden kehitysfoorumin puheenjohtaja ja suurlähettiläs Pertti Majanen vetää toisena puheenjohtajana Rion tuloksena syntynyttä kestävän kehityksen rahoitukseen keskittyvää komiteaa.

Ulkoministeriö valmistelee parhaillaan selontekoa kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta ja johdonmukaisuudesta. Ehkä parasta on se, että selonteko on tulossa eduskuntakäsittelyyn tämän kevään aikana. Isossa salissa päästään siis keskustelemaan vihdoin maailman kehityksestä. Me Kehyksessä yritämme innostaa samaan keskusteluun myös eurovaaliehdokkaita, jotta he pohtisivat, millaista tulevaisuuden maailmaa he haluavat olla rakentamassa.

Rilli Lappalainen

Kirjoittaja on Kehyksen pääsihteeri.

Katso Kehyksen kampanjavideo kehityspoliittisesta johdonmukaisuudesta:

<iframe width=”560″ height=”315″ src=”https://www.youtube.com/embed/cn_Tqopmr6I” frameborder=”0″ allowfullscreen></iframe>

6.3.2014