Pauliina Lukinmaa: Polkuja ulos poliittisesta umpikujasta – kestävän kehityksen tavoitteilla

Kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on Euroopassa yhteisiä haasteita. Yhteiskunnat polarisoituvat ja kansalaisjärjestöjen merkitystä kyseenalaistetaan. Tämä hankaloittaa rakentavaa dialogia eri yhteiskunnallisten toimijoiden välillä.  

Lisäksi järjestöjen pitkäntähtäimen toiminnan suunnittelu ja vakaus ovat koetuksella.  Järjestöjen haasteina ovat lyhyet projektisyklit ja se, että kansalaisten tapa sitoutua järjestöihin on muuttumassa epävirallisemmaksi ja kiinnostus pikemminkin yksittäisiin, ajaltaan rajallisiin teemoihin on nousussa. Nämä ilmiöt voivat hyvin olla syy-seuraussuhteessa toisiinsa.

Käynnissä olevassa Pohjoismaiden ministerineuvosten rahoittamassa hankkeessa kansalaisyhteiskuntatoimijat Suomessa, Ruotsissa ja Venäjällä ovat pohtineet yhdessä, kuinka kansalaisyhteiskuntatoimijat kykenisivät ratkaisemaan näitä jaettuja kipupisteitä.

Kehys on painottanut hankkeessaan Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeyttä järjestöjen toiminnalle. Tälle on perustelunsa, sillä tavoitteet suuntaavat järjestöjen toimintaa yhteisesti jaettuihin päämääriin, samoin toimintaperiaattein. Tavoitteiden avulla järjestöt puhuvat samaa kieltä ja vahvistavat siten esimerkiksi kansainvälisten hankkeidensa kumppanuuslähtöisyyttä.  Niiden toimintaan tulee kestävyyttä pitkän tähtäimen tavoitteiden myötä. On kuitenkin myönnettävä, että kestävän kehityksen toimintaohjelmalla on haasteensa. Globaalit ja kaikenkattavat 17 tavoitetta voivat helposti jäädä korulauseiksi tai niitä ei hyödynnetä järjestöissä kokonaisvaltaisesti.

Projektimme kumppanijärjestö Kansalaisjärjestöjen kehittämiskeskus järjesti kanssamme marraskuun lopussa viikon kestävän kansalaisjärjestöjen projektinhallintakoulutuksen Pietarissa. 40 osallistujaa saapui koulutukseen eri puolilta Venäjää: Petroskoista Jakutskiin saakka. Mukana oli niin sosiaali- ja terveysalan järjestöjä kuin ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöjä.

Koulutus tarjosi loistavan tilaisuuden avata kestävän kehityksen tavoitteita järjestöjen toiminnan periaatteina sekä vaikuttamistyön välineinä. Käytimme tilaisuuden hyväksemme kertomalla Kehyksen Agenda 2030- ja johdonmukaisuustyöstä. Moni järjestö Venäjällä oli tavoitteista kuullutkin, ja muutama myös hyödynsi niitä työssään nuorten ja lasten parissa. Tavoitteiden läpileikkaavuus järjestötyössä oli kuitenkin uusi näkökulma.

Keskustelin aiheesta koulutuksen aikana muutamien osallistujien kanssa. Heidän mukaansa kestävän kehityksen tavoitteissa on yllättävän paljoa tuttua: “Nehän muistuttavat Neuvostoliiton aikana esitettyjä suuria tavoitteita! Puhdasta vettä, ilmainen terveydenhoito, riittävä elintaso sekä laadukas ja tasa-arvoinen koulutus kaikille”. Neuvostoliitossa suuret tavoitteet määriteltiin viiden vuoden sykleihin. Kuten tiedämme, monet näistä tavoitteista jäivät kuitenkin toteutumatta tai rapautuivat Neuvostoliiton hajottua.

Viime lokakuussa Sochissa järjestettiin 32 vuoden tauon jälkeen 19. Maailman nuorison ja opiskelijoiden festivaali. Tänä vuonna tapahtuma yhdisti tulevaisuuteen suuntaavaa kestävän kehityksen tavoittelua ja menneisyyteen katsovaa nostalgiaa. Kestävän kehityksen teemoja käsiteltiin läpi ohjelman, mutta niitä ei esitelty globaalin, YK:ssa sovitun Agenda 2030:n kestävän kehityksen kehyksissä. Tämä antaa viitteitä siitä, että Venäjän valtio haluaa määritellä oman kestävän kehityksen ohjelmansa.

Jää nähtäväksi, hyödynnetäänkö kaikkia kestävän kehityksen teemoja Venäjän valtion toimesta vai jäävätkö ne yksittäisten temaattisten tilaisuuksien tasolle. Lisäksi se, että ne suunnataan pääasiassa tuleville sukupolville, herättää epäilyn kestävän kehityksen toimintaohjelman todellisesta käyttöönotosta. Siksi onkin tärkeää, että järjestöt ylläpitävät kaikki tavoitteet huomioivaa diskurssia kestävästä kehityksestä, joka on globaali, saman tien käyttöön otettava ja pohjaa YK:ssa sovittuun Agenda 2030:een. Parhaiten se onnistuu toteuttamalla kestävää kehitystä läpileikkaavana periaatteena järjestöjen arjessa.

Pääsihteerimme Rilli Lappalainen muistutti koulutuksessamme järjestöjä siitä, että järjestöjen projektinhallinnassa ei ole kyse yksittäisen projektin saavutusten tavoittelusta, vaan pidemmän tähtäimen tavoitteiden määrittelystä – siitä, miksi järjestö on olemassa ja mitä muutosta se ajaa. Kestävän kehityksen tavoitteet toimivat toiminnan tavoitteiden suunnannäyttäjänä. Kumppanijärjestömme Kansalaisjärjestöjen kehittämiskeskus painotti, että tavoitteet voisivat yhdistää järjestöjä sekä Venäjällä että kansainvälisesti ja tuoda toimintaan sanastoa, joka lisää yhteistyön mahdollisuuksia esimerkiksi viranomaisten kanssa. Tavoitteiden avulla voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi alueellista kehitystä ja siten tavoitteiden kautta vaikuttamistyö on rakentavampaa ja inklusiivisempaa.

Kestävän kehityksen 17 tavoitetta voivat tarjota polkuja ulos poliittisesta umpikujasta. Kansalaisjärjestöjen kehittämiskeskus Pietarissa pohtii parhaillaan uutta projektia, jossa järjestöt kehittäisivät kestävän kehityksen tavoitteille pohjaavia sosiaalisia innovaatioita. Tämä voisi olla mielenkiintoinen yhteistyömahdollisuus myös suomalaisille järjestöille.

Pauliina Lukinmaa

Kirjoittaja toimii projektikoordinaattorina Kehyksen pohjoismaalaisten ja luoteis-venäläisten kansalaisjärjestöjen kapasiteetin vahvistamiseen tähtäävässä kumppanuusprojektissa.

20.12.2017