Rilli Lappalainen: YK muuttuu ja kestävän kehityksen rakenteet sen mukana

Kestävän kehityksen seurantafoorumi HLPF on ainutlaatuinen kokous YK-järjestelmässä, sillä missään muussa YK-kokouksessa eri toimijaryhmät eivät pääse osallistumaan niin monipuolisesti kokoukseen. Tänä syksynä käynnistyy HLPF:n reformityö, joka on tärkeä osa koko YK-järjestelmän uudistamista: parhaillaan on käynnissä kolme YK:n pääsihteerin aloittamaa reformihanketta.

YK:n uusi pääsihteeri Antonio Guterres aloitti työnsä viime vuonna ja hän on tarmokkaasti ryhtynyt uudistamaan YK:ta. Hänellä on paljon konkreettisia ajatuksia YK:n työn tehostamiseksi. Parhaillaan käynnissä onkin kolme YK:n pääsihteerin aloittamaa reformihanketta: hallinnon uudistaminen, rauhan ja turvallisuuden sektorin reformi sekä YK:n kehitysjärjestelmän uudistaminen, joka on toistaiseksi edennyt pisimmälle.

Uudistusten keskellä ensi vuonna tarkastellaan myös kestävän kehityksen seurantafoorumi HLPF:n toimivuutta. Suomi pääseekin ensi vuonna EU:n puheenjohtajamaana toimimaan kokoaan suuremmalla paikalla, koko HLPF:n ja kestävän kehityksen edistämisen kannalta äärimmäisen tärkeään aikaan.

HLPF:n keskeisenä välineenä toimivat jäsenmaiden vapaaehtoiset raportit, joilla pyritään sitouttamaan maita toimimaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Raportit ovat saaneet osakseen myös paljon kritiikkiä, sillä vapaaehtoisuus antaa vapaat kädet määritellä itse kehityksen tulokset. Toisaalta omasta tilanteestaan raportin jo nyt antanut 130 valtiota. Melko kattava järjestelmä ollakseen vapaaehtoinen!

Suurimpana huolena HLPF:n suhteen on se, tapahtuuko edistyminen kestävän kehityksen suhteen liian hitaasti. Ilmastonmuutos, demokratian kaventuminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen kun etenevät nyt melkoisella vauhdilla eri puolilla maailmaa.

HLPF on valtioiden järjestelmä, mutta se osallistaa kiitettävästi myös muita yhteiskunnan toimijoita. Kansalaisjärjestöt ovat kritisoineet sitä, etteivät ne saa foorumissa yhtä paljon puheaikaa kuin jäsenmaat. En aivan allekirjoita tätä, sillä YK:n kokoukset ovat jäsenvaltioiden kokouksia, joissa tarkoituksena on sitouttaa valtioiden päättäjät ja virkamiehet edistämään tavoitteiden toteutumista.

Kansalaisjärjestöillä on kyllä oma roolinsa ja paljon tehtävää sekä vallan vahtikoirana että oman toimintansa terävöittämisessä. Kansalaisyhteiskunnan vahvuus ja heikkous on sen pirstaleisuus: tänäkin vuonna HLPF-kokoukseen sadat eri toimijat olivat tehneet raportteja omista näkökulmistaan. Raporteista löytyy valtavasti mielenkiintoista tietoa, mutta ne eivät aina tarjoa kovin konkreettisia ratkaisuja. Hyviä esimerkkejä tulisi nostaa esiin, kritisoida faktoihin perustaen ja ratkaisuja tarjoten sekä koordinoida omaa toimintaansa entistä paremmin.

Toisaalta äänekkäällekin kritiikille on tarvetta: on maita, jotka toimivat täysin epäjohdonmukaisesti, tuhoavat luonnonvaroja ja tekevät ihmisoikeusrikkomuksia. Tänä vuonna Kolumbian raportissa ei sanallakaan mainittu ympäristön puolustajiin kohdistuvaa vainoa. Sveitsin raportista poistettiin viime hetkellä maininnat maassa tapahtuvasta veronkierrosta ja kansainvälisestä verovälttelystä. Raportoivissa maissa oli mukana sellaisia maita, joissa kansalaisjärjestöillä on tukalat olot kuten Egypti, Arabieminaarit, Bahrain ja Laos. Näitä epäkohtia tulee kansalaisyhteiskunnan nostaa esiin!

Tämän vuoden HLPF:n loppuasiakirja jäi sisällöltään vaisuksi. Lisäksi siitä jouduttiin ensimmäistä kertaa äänestämään. Tämä ei ole hyvä merkki jatkon suhteen, sillä nyt jos koskaan tarvittaisiin vahvaa monenkeskistä maailmanjärjestelmää.

Tällä hetkellä suuntana YK:n suhteen suunta on ollut se, että valtiot vähentävät tukeaan sekä rahallisesti että sisällöllisesti. Viimeaikaiset toimet eivät ole tukeneet monenkeskisyyttä. Kiina ja Venäjä leikkaavat hiljaisuudessa rahoitusta kaikesta, mikä liittyy ihmisoikeuksiin. Yhdysvallat lyö kapuloita rattaisiin hyvinkin äänekkäästi. Tämä vaikeuttaa myös YK:n uudistamista.

Samalla reformityö on tärkeämpää kuin koskaan. Jos tämänhetkiset reformit onnistuvat, voivat myös jäsenmaat toivottavasti sitoutua voimakkaammin YK:n työhön ja monenkeskiseen maailmanjärjestelmään.

Rilli Lappalainen
Kirjoittaja on Kehyksen pääsihteeri

13.9.2018