Sirpa Pietikäinen: EU-vaalikeskusteluista vauhtia poliittiseen muutokseen

Vuonna 2014 käytiin Euroopan parlamentin vaalit. Näissä vaaleissa oli globalisaation epäoikeudenmukaisuus ja taloudelliset vääristymät esillä muun muassa Kehyksen vaalipaneeleissa käydyissä keskusteluissa. Myös ilmasto-oikeudenmukaisuudesta ruvettiin hitaasti, mutta enemmissä määrin keskustelemaan. Moni Kehyksen esille nostama teema on vaalien jälkeen ollut laajemminkin keskusteluissa mukana.

EU on maailmanlaajuisesti kehitysavun suurin rahoittaja. Parhaatkaan kehitysyhteistyöhankkeet eivät kuitenkaan yksinään riitä ratkaisemaan kestävän kehityksen haasteita. Merkittävien muutosten saavuttamiseksi tulee ratkoa myös muun muassa kansainvälisen kaupan rakenteellisia ongelmia. Jo vuosia sitten halusimmekin Kehyksen kanssa nostaa myös globaalin ja kestävän talouden teemoja paremmin julkiseen keskusteluun. Tähän liittyy paljon ja usein hoetun koherenssin, eli kestävää kehitystä tukevan politiikkajohdonmukaisuuden tärkeys.

Kehityspolitiikkaa tehdään EU:ssakin monen toimijan voimin. On Euroopan kehitysrahastokehitysyhteistyöinstrumentti, Euroopan naapuruusinstrumentti sekä demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline. Lisäksi tehdään ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kauppapolitiikka. Näiden välillä ei kuitenkaan aina saavuteta tarvittavaa johdonmukaisuuden tasoa. Tarvitaan kokonaisvaltaista kestävän kehityksen ajattelua. Agenda 2030 ohjaa meitä onneksi purkamaan pohjoinen-etelä-jaottelua ja tarttumaan eriarvoisuuteen kaikkialla, missä sitä esiintyy. Positiivisiin askeliin EU:ssa lukeutuu tapa ottaa ihmisoikeuskysymykset enemmissä määrin osaksi kolmansien maiden kanssa käytäviä kahdenvälisiä neuvotteluita.

Tarpeellisiin isoihin rakennemuutoksiin päästään vasta, kun ymmärretään globaalin maailman keskinäisriippuvuus. Tämä lähtee yksilön omasta oivalluksesta hänen ja muiden ihmisten hyvinvoinnin yhteyksistä.

Yhteydet ovat väkisinkin läsnä kuluttajan joka päiväisessä elämässä. Otetaan esimerkiksi nykyiset kielteiset virrat, jossa kehitysmaista tulee meille raaka-aineet tuotteiksi jalostettavaksi, ja kiertokulun lopuksi me palautamme heille jätteemme. Tämä ei ole ympäristönäkökulmasta kestävää, mutta ei myöskään tuottajille oikeudenmukaista kaupankäyntiä.

Tänä vuonna nämä teemat ovat nousseet keskeiseen asemaan omassa parlamentti-työssäni. EU:ssa on muokattu ilmasto- ja energiapolitiikan lainsäädäntöä. Panama-papereiden jälkeen perustettu parlamentin tutkintavaliokunta sai valmiiksi työnsä, jolla esitettiin uusia aloitteita veronkierron ja aggressiiviseen verosuunnittelun ehkäisemiseksi.

On ollut ilo myös huomata, kuinka Kehyksen tänä vuonna kokoama järjestöjen kestävän kauppapolitiikan visio on herättänyt keskustelua niin Suomessa kuin Euroopassa. Aika näyttää vihdoin olevan kypsä globaalista ja kestävästä taloudesta käytävälle keskustelulle niin järjestökentällä kuin kohdeyleisössä.

Kehys on perustettu vaikuttamaan EU:n kehityspolitiikkaan ja tekemään sitä laajemmin suomalaisille järjestöille ja kansalaisille tutuksi. Tässä työssä tarvitaan asiansa osaavaa, ihmisten asialla olevaa lobbaajaa, joka osaa tuoda keskusteluun uusia avauksia, reagoida oikeaan aikaan, ja tietää, miten järjestelmä toimii. Työn tärkeys korostuu esimerkiksi vaaleissa, joissa käydään merkittävistä aiheista julkista keskustelua. On tärkeää tietää ehdokkaiden kannat meitä kaikkia yhteisesti vaikuttavista teemoista.

Sirpa Pietikäinen

Kirjoittaja on suomalainen europarlamentaarikko.

Tämä kirjoitus on osa Kehyksen 15-vuotista taivalta juhlistavaa #Kehys15-blogisarjaa, jossa jokaista Kehyksen toimintavuotta kohti julkaistaan tämän vuoden aikana vierasblogi.

1.12.2017