Digitalisaation epätasa-arvoisuus huolestutti meppikahveilla

”Teknologinen maailma on valkoisten miesten kenttä”, pohti Henna Virkkunen Kehyksen meppikahveilla ja peräänkuulutti tyttöjen ja naisten aseman vahvistamista digitalisaatiossa. Vaikka elämme digitalisoituneessa maailmassa, niin kännyköiden käyttäjistä vähemmistö ja teknologian kehittäjistä vain murto-osa on naisia.

EU:n Digital-for-Development -aloitteen tavoitteena on valtavirtaistaa digitalisaatio osaksi kehityspolitiikkaa. Digitalisaation luomat mahdollisuudet eivät kuitenkaan automaattisesti hyödytä kaikkia, vaan tarvitaan koulutusta ja kykyjä toimia digimaailmassa, linjasi Kehyksen meppikahveille 23. maaliskuuta osallistunut europarlamentaarikko Henna Virkkunen.

Vaikka suurin osa maailman ihmisistä käyttää verkkoyhteyksiä ja digipalveluita, niiden saatavuus ei ole samanlainen kaikkialla. ”Digiyhteyksien käyttö ei ole Euroopassa kallista, mutta kehitysmaissa se voi viedä jopa 60 prosenttia ihmisen tuloista”, kertoi Virkkunen. Myös infrastruktuurin puuttuminen vaikeuttaa digitaalisten palveluiden hyödyntämistä esimerkiksi kouluissa.

”On hyvä muistaa, ettemme tee digikehitystä, vaan kehitysyhteistyötä digitaalisessa maailmassa”, huomautti Planin Global Digital Development Coordinator Nora Lindström. Digitaalinen maailma ei ole tasa-arvoinen, vaan paremmassa asemassa olevat ovat hyötyneet digitalisaatiosta heikommassa asemassa olevia enemmän.

Sukupuolten välillä on digikuilu sekä palveluiden käytössä että niiden kehittämisessä. Lindströmin mukaan miesten suunnittelemat sovellukset eivät ota huomioon naisten ja tyttöjen tarpeita: ”Se, kuka teknologiaa kehittää, vaikuttaa siihen, mitä teknologiaa kehitetään”. Tekoälyn ja algoritmien kehittyessä nykyiset valta-asemat eivät digitalisaation myötä murru, vaan vahvistuvat entisestään.

Keskustelussa nousi esiin myös ilmastonmuutos, ja Virkkunen myönsi olevansa optimistinen teknologian kehittymisen ja päästöjen vähenemisen suhteen. Keskusteltaessa EU:n seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä Virkkunen esitteli EU:n tutkimuskomissaari Carlos Moedan alustavan ehdotuksen vuoden 2020 jälkeisen tutkimusrahoituksen rakenteesta. Esityksessä yksi neljästä tutkimusrahoituksen painopisteistä koskee globaaleja haasteita.

Euroopan parlamentin kantoja rahoituskehysneuvotteluihin Virkkunen luonnehti hiukan epärealistisiksi, mutta vielä epärealistisempana hän piti Suomen kantaa: ”Jos kaikki Iso-Britannian maksut halutaan leikata budjetista ja samalla lisätä Suomen osuutta maatalous- ja aluekehitystuista, painottaen myös turvallisuutta, muuttoliikkeen hallintaa ja tutkimusta, on tämä aika hankala toteuttaa.”

Lisätietoja:

23.3.2018