EU:n ja Venäjän kansalaisjärjestöt keskustelivat kansalaisyhteiskunnan tilasta

CSF

EU-Russia Civil Society Forumin (CSF) yleiskokous järjestettiin Helsingissä 1.–3. helmikuuta 2017. Kehys toimi kokouksen paikallisena kumppanina. EU-Russia CSF:n vuoden suurimpaan tapahtumaan osallistui laaja joukko kansalaisjärjestöjen edustajia, toimittajia, tutkijoita ja poliitikkoja Venäjältä ja 15 EU-maasta.

EU-Russia CSF on temaattisesti laaja 151 jäsenjärjestön muodostama verkosto, jonka tavoitteena on muun muassa tiivistää kansalaisjärjestöjen yhteistyötä EU:n ja Venäjän alueella sekä vahvistaa näiden välisiä suhteita.

Yleiskokouksessa käsiteltiin muun muassa kansalaisyhteiskunnan tilaa EU:n ja Venäjän alueella, median yhteiskunnallista roolia, kestävää kehitystä ja köyhyyden vastaista työtä, modernia sodankäyntiä sekä Itämeren alueen yhteistyön tulevaisuutta.

Kokouksen pitopaikka 100 vuotta täyttävässä Suomessa ei ollut sattumaa, sillä se mahdollisti näkökulman suuntaamisen kansalaisyhteiskunnan historiaan Suomessa ja laajemmin Euroopassa. Tämä tarjosi kansainväliselle osallistujajoukolle mahdollisuuden tähyillä tulevaa historian oppien kautta.

Kokouksen avaava paneelikeskustelu käsitteli suomalaisen kansalaisyhteiskunnan evoluutiota. Paneeliin osallistui laaja kirjo suomalaisen kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoita: Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen, Riitta Salin Moniheli ry:stä, Aaro Harju Kansalaisforumista sekä kansalaisvaikuttamisessa aktiivisesti toimiva Sarri Nykänen, joka on muun muassa ollut edistämässä Tahdon 2013 -kansalaisaloitetta.

Keskustelun moderaattori, EU-Russia CSF:n ohjausryhmän jäsen sekä pohjoismaisten ja venäläisten kansalaisjärjestöjen yhteistyöhankkeissa pitkään työskennellyt Anna Skvortsova painotti, että Suomessa kansalaisvaikuttamiselle on erinomaiset mahdollisuudet: reilun 5 miljoonan asukkaan Suomessa on 135 000 rekisteröityä kansalaisjärjestöä ja niissä yhteensä 15 miljoonaa jäsentä.

Vaikuttavista luvuistaan huolimatta muiden eurooppalaisten valtioiden ohella myös suomalainen kansalaisyhteiskunta kohtaa uusia haasteita. Rilli Lappalainen peräänkuulutti reflektion tärkeyttä järjestötyössä: Rajallisista resursseista johtuen järjestöjen on entistä olennaisempaa pohtia kriittisesti toimintansa tavoitteita ja arvioida ajamiaan muutoksia konkreettisesta ja realistisesta näkökulmasta. Kaikkiin kokouksen avajaispäivän keskusteluihin voit tutustua täällä.

Infosotaa ja uutisten objektiivisuutta käsittelevä keskustelu Kirjasto 10:ssä herätti tärkeitä kysymyksiä itsenäisen median olemassaolosta Euroopan alueella sekä vaateita toimitusten puolueettomalle työlle. Monilukuinen yleisö otti aktiivisesti osaa keskusteluun. Keskustelun tunnelmaan pääset täällä.

Kolmen päivän aikana yleiskokouksessa ehdittiin puhua myös muista Euroopan alueen kansalaisyhteiskunnan yhteisistä haasteista. Yksi ajankohtaisimmista teemoista koski tämän päivän konflikteja, sotamuistojen roolia nykyisessä sodankäynnissä, mahdollisuuksia sovitteluun ja kansalaisyhteiskunnan välineitä traumaattisten kokemusten läpikäymiseen. Paneeliin osallistui muun muassa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Yleiskokouksessa puhuttiin myös kestävästä kehityksestä ja köyhyyden poistamisesta. Keskusteluun osallistuivat esimerkiksi Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori sekä kehitysyhteistyöjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön CONCORDin kestävän kehityksen työn rinnakkaispuheenjohtaja Jussi Kanner sekä europarlamentaarikko Heidi Hautala.

Keskustelut kansainvälisen järjestökentän toimijoiden kesken takasivat, että yleiskokous lunasti lupauksensa vuoropuhelusta EU:n ja Venäjän kansalaisjärjestöjen välillä. Kokouksen vieraat loivat uusia kansainvälisiä verkostoja ja osallistuivat kansainvälisiin työryhmiin.

Kehys jatkaa yhteistyötään Venäjän kansalaisyhteiskuntaan liittyvien teemojen parissa, kun Kehys, pietarilainen Development Center -järjestö ja ruotsalainen National Forum for Voluntary Organizations -järjestö käynnistivät kumppanuusprojektin vuonna 2017. Sen tavoitteena on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa luoteis-Venäjällä ja tukea järjestöjen toimintakapasiteettia muun muassa verkostoitumisen ja projektinhallinnan avulla.

10.2.2017