EU:n johtajat keskustelevat maahanmuuttopolitiikasta – kansalaisjärjestöt arvostelevat EU:n toimia

Kahramanmaraksen pakolaisleiri Turkissa

EU-maiden päämiehet keskustelevat maahanmuuttopolitiikasta EU:n huippukokouksessa 22. maaliskuuta. EU:n tavoitteena on saavuttaa kokonaisvaltainen näkökulma muuttoliikkeen hallintaan ja uudistaa yhteinen turvapaikkajärjestelmä kesäkuuhun mennessä.

Suomesta EU-huippukokoukseen 22.–23. maaliskuuta osallistuu pääministeri Juha Sipilä, joka keskusteli muuttoliikkeestä myös tavatessaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin viime viikolla Helsingissä. Huippukokouksessa käsitellään muuttoliikekysymysten ohella EU:n sisämarkkinoiden kehittämistä, kauppapolitiikkaa ja sosiaalisia kysymyksiä.

Kansalaisjärjestöt ovat huolissaan EU:n toimista muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Kritiikkiä EU saa erityisesti palauttamiskäytännöistä, ihmisoikeuksien ohittamisesta maahanmuuttopolitiikassa sekä muuttoliikkeen hallinnan, kuten rajavalvonnan, ulkoistamisesta kolmansille maille.

Myös EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen on herättänyt huolta kansalaisjärjestöissä. Monet YK- ja kehitysyhteistyöjärjestöt vetosivat hiljattain lasten oikeuksien kunnioittamisen puolesta EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisessa. Järjestöt arvostelevat esimerkiksi lasten pakottamista sormenjälkien ja kasvokuvien keräämiseen, ja muistuttavat, että kaikki lapsiin kohdistuvat pakkotoimet rikkovat lasten oikeuksia.

Järjestöjä huolestuttaa myös muuttoliikkeen hallinnan vaikutus EU:n kehityspolitiikkaan. Muuttoliikeintressit ohjaavat kehitysavun käyttöä ja kohdentamista, kertoo CONCORDin tuore Aidwatch 2018: Aid and Migration -raportti. Kehitysapua suunnataan entistä enemmän Euroopan sisäisiin pakolaiskustannuksiin ja Euroopan lähialueille köyhimpien maiden kustannuksella. Lisäksi kumppanuussopimuksissaan muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa EU on ehdollistanut kehitysavun muuttoliikkeen hallintaan.

Aid and Migration -raportissa kyseenalaistetaan muuttoliikkeen hallintaan ohjattujen kehitysyhteistyövarojen käyttöä. Esimerkiksi heinäkuussa 2017 EU päätti antaa 46 miljoonaa euroa kehitysapua Afrikka-hätärahaston kautta Libyan rannikko- ja rajavartiostolle. Useat YK:n raportit ovat todenneet, että rannikkovartiosto palauttaa pakolaisia säilytyskeskuksiin, joissa ihmisoikeusrikkomukset ovat arkipäivää.

Lue lisää:

22.3.2018