EU:n kehitysavun tulevaisuus huolestutti meppikahveilla

Komissio on ehdottanut EU:n ulkosuhderahoituksen lisäämistä, mutta jäsenmaiden neuvottelujen myötä rahoitus todennäköisesti vähentyy. Vahvaa budjettia ja ulkosuhderahoitusta puoltava europarlamentaarikko Petri Sarvamaa keskusteli järjestöjen kanssa EU:n tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä toukokuun meppikahveilla.

”Komissio on tehnyt kaikkensa saadakseen esityksensä näyttämään hienolta. Ulkosuhderahoitus kasvaa 26 prosenttia, maailma pelastetaan ja EU tulee lisäämään ponnisteluitaan” analysoi Petri Sarvamaa Euroopan komission toukokuun alussa esittelemää ehdotusta EU:n rahoituskehykseksi vuosille 2021–2027. Sarvamaa arvioi, että rahoitus tulee todellisuudessa kuitenkin laskemaan jäsenmaiden neuvottelujen myötä.

Euroopan parlamentissa on melko yhtenäinen näkemys siitä, että EU:lla tulisi olla vahva budjetti. Myös ulkosuhderahoituksen merkitys ja globaalien haasteiden vakavuus on Sarvamaan mukaan tunnustettu parlamentissa jäsenmaita paremmin. Katse kannattaakin kääntää jäsenmaiden puoleen: ”Neuvostossa ei näytä hyvältä. Kaikki vaikuttamistyö tulisi nyt kohdistaa oman maan hallitukseen.”

Yleisesti Sarvamaa oli komission esitykseen tyytyväinen, lukuun ottamatta ulkosuhteita: ”Räikeä ongelma on  Naapuruus ja maailma -instrumentin riittämättömyys. Jos nyt ei hoideta esimerkiksi Afrikan haasteita, tulevaisuudessa ei heillä Afrikassa ole kivaa eikä meillä Euroopassa ole kivaa.”

EU:ta johtavilla poliittisilla ryhmillä ei Sarvamaan mukaan ole halua ja ymmärrystä tarttua globaaleihin haasteisiin: ”En ymmärrä, miksei järkiargumentti mene läpi. Globaaleihin ongelmiin panostamisesta olisi myös meille eurooppalaisille paljon etua.”

Euroopan investointipankin ja Euroopan kestävän kehityksen rahaston vahvistaminen ja tätä kautta investointien lisääminen kehitysmaihin on Sarvamaan mukaan periaatteessa kannatettava idea. Kehitysavun ydintä ja ODA-varoja tämä ei saisi kuitenkaan vähentää: ”Käytännön ongelmana on, että kun puhutaan perustarpeista ja köyhyyden poistamisesta investoinnit ja tarpeet eivät kohtaa. Kaikkein köyhimpiin maihin on hankalaa saada investoijia.”

Demokratiatuki on uudessa rahoituskehyksessä vaarassa, sillä komission esityksessä ihmisoikeuksia ja demokratiaa edistävä EIDHR-väline sulautettaisiin osaksi muuta ulkosuhderahoitusta. ”Demokratia on kriisissä myös EU:ssa ja nyt demokratiatuen rahoitusta tulisi juuri lisätä, ei vähentää” linjasi Demo Finlandin viestintä- ja ohjelmasuunnittelija Paula Mitchell. Nykyisin EIDHR-välineellä voidaan rahoittaa toimia ilman kumppanimaan hallituksen suostumusta, toisin kuin millään muulla rahoitusvälineellä.

Rahoituksen joustavoittaminen saa myös kiitosta järjestöiltä, mutta huolta herättää mahdollinen kehitysavun käyttö EU:n omien lyhytnäköisten intressien edistämiseksi, kuten muuttoliike- ja turvallisuuskysymyksiin. Joustavuus aiheuttaa Sarvamaan mukaan päänsärkyä myös budjettivaliokunnassa. Rahoitusvälineistä tiedetään enemmän kesäkuussa, kun komissio julkaisee tarkemmat ehdotuksensa ulkosuhteiden rahoituksesta.

25.5.2018