EU:n rahoituskehykset kiinnostivat meppikahveilla

”Agenda 2030 -toimintaohjelma ja politiikkakoherenssi ovat periaatteita, joiden tulisi seuraavassa EU:n monivuotisessa rahoituskehyksessä näkyä”, linjasi europarlamentaarikko Heidi Hautala Kehyksen meppikahveilla.

Kehitysyhteistyörahoituksen, kuten muunkin EU:n budjetin, osalta monivuotinen rahoituskehys (MFF) linjaa, kuinka paljon rahaa on käytettävissä ja mihin raha käytetään. Kehyksen meppikahveille 1.9. osallistuneen Heidi Hautalan mukaan tällä hetkellä EU:ssa on käynnissä trendi, että jäsenvaltiot eivät halua kasvattaa rahoitusosuuksiaan, mutta toivovat EU:n panostavan lisää erityisesti turvallisuuteen ja muuttoliikkeiden hallintaan. ”Parlamentissa on meneillään kova taistelu siitä, voidaanko sotilaallista tukea rahoittaa kehitysyhteistyörahalla”, Hautala kertoi viitaten EU:n rauhan ja vakauden instrumenttia (IcSP) koskevaan mietintöön.

Globaali Eurooppa -otsakkeen alle kuuluu EU:n ulkoinen toiminta rahoituskehyksessä ja näin ollen suurin osa kehitysyhteistyövaroista. Se kattaa vain noin kuusi prosenttia koko EU:n budjetista. ”Täytyy pohtia, mikä on EU:n olemassaolon oikeutus”, linjasi Hautala. Hän antoi ymmärtää, että mikäli se on globalisaation hallinta inhimillistä ja kestävää kehitystä edistämällä, tulee tämän näkyä myös budjettikeskustelussa ja määrärahoissa.

Budjetin ulkopuolinen kehitysrahoitus esimerkiksi erilaisten rahastojen kautta on lisääntynyt viime vuosina. ”Näiden rahastojen parlamentaarinen valvonta on heikkoa ja saatavilla on hyvin vähän tietoa siitä, miten hankkeet täyttävät kehitysavun periaatteet”, pohti Hautala, ja kertoi vastustavansa budjetin ulkopuolisten rahastojen luomista.

Yksityissektorin rooli kehityksessä on kasvava. Hautalan mukaan nyt tulee miettiä, miten yksityissektori saadaan toiminaan kehityksen edistäjänä niin, että sitä voidaan myös valvoa. Euroopan kestävän kehityksen rahastoon (EKKR) Hautala suhtautuu toiveikkaasti ja toivoo, että siitä voisi tulla nimenomaan Agenda 2030:n toimeenpanossa merkittävä rahoituslähde.

Kehyksen Jussi Kanner kertoi kansalaisjärjestöjen suhtautuneen Euroopan kestävän kehityksen rahastoon skeptisesti, sillä se oli varsinkin alkuvaiheessa retorisesti hyvin sidottu muuttoliikkeen hallintaan.

Rahoituskehys tulee vaikuttaman myös suoraan EU:n kansalaisjärjestöille suunnattuun rahoitukseen. Kansalaisyhteiskunnan rahoitusta kohtaan on Euroopan parlamentissa noussut kriittisiäkin kantoja, mutta Hautalan mukaan parlamentissa vallitsee yleisesti järjestökenttään myönteisesti suhtautuva ilmapiiri. Juuri menneellä viikolla parlamentin kehitysvaliokunta hyväksyi mietinnön kansalaisyhteiskunnan kaventuvasta tilasta. Hautala luonnehti mietintöä vahvaksi puheenvuoroksi kansalaisjärjestöjen puolesta.

Meppikahveilla käytiin keskustelua myös veronkierron hallinnasta esimerkiksi maakohtaisella veroraportoinnilla. Asiaan liittyvä mietintö on juuri EU:n kolmikantaneuvotteluissa. Myös yritysten yhteiskuntavastuu puhututti, muun muassa järjestöjen edellispäivänä luovuttaman vetoomuksen vuoksi. Hautala kertoi, että Euroopan parlamentissa on syntymässä nimenomaan yritysten ihmisoikeusvastuuta ajava ryhmä, jota myös Hautala itse on ollut mukana ideoimassa ja perustamassa.

Lue lisää:

1.9.2017