Feminististä talouspolitiikkaa, mutta kenen ehdoilla?

Voivatko Suomi ja EU puhua reilumman maailmantalouden puolesta, kun ne lähtökohtaisesti ovat globaalisti etuoikeutetussa asemassa? Kehyksen Kestävä ja tasa-arvoinen talous -tilaisuus kokosi yhteen kehitysyhteistyön, tutkimuksen ja politiikan toimijoita keskustelemaan feminismistä, globaalista taloudesta ja EU:sta.

Eduskunnan suuren valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Tytti Tuppuraisen mielestä Euroopan komission esittelemät viisi skenaariota Euroopan tulevaisuudesta eivät ole riittäviä, sillä ne eivät käsittele lainkaan sitä, miten EU tulee toteuttamaan kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:a. ”Agenda 2030 ei ole vain kehityspoliittinen ohjelma, vaan se tulee ottaa läpileikkaavasti huomioon kaikessa päätöksenteossa.”

Tuppurainen toivoi komission laativan vielä yhden, kestävään kehitykseen keskittyvän keskustelupaperin Euroopan tulevaisuudesta. Myös kansalaisjärjestöt jakavat saman huolen ja ne ovatkin laatineet Euroopan tulevaisuudesta kuudennen skenaarion, joka ottaa lähtökohdakseen kestävän kehityksen, kertoi Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner.

Mitä olisi feministinen politiikka?

”Feminismi Suomessa on edelleen keskiluokkaisten valkoisten naisten feminismiä”, lausui tutkija ja Helsingin yliopiston dosentti Marjaana Jauhola keskustelutilaisuudessa kestävästä ja tasa-arvoisesta taloudesta. Jauholan mukaan Suomi esiintyy mielellään tasa-arvon mallimaana, mutta jos puhutaan kestävästä taloudesta globaalisti, myös Suomen ja Euroopan tulisi käsitellä etuoikeutettua asemaansa eriarvoisesta maailmantaloudesta hyötyvänä osapuolena.

”Feministisen talouspolitiikan tavoitteena on yhteiskunta, jossa kaikilla olisi paremmat lähtökohdat elämään”, kertoi Feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro. Hän muistutti, että heikoimmassa asemassa olevat, usein naiset, kärsivät talouskriiseistä eniten. Esimerkiksi EU:n vuonna 2008 alkaneen talouskriisin on nähty haitanneen ensisijaisesti teollisuusaloilta työttömäksi jääneitä miehiä, kun taas työnsä ja elinkeinonsa menettäneet naiset on jätetty keskustelusta ulkopuolelle.

Sukupuolten välinen tasa-arvo kehitysyhteistyössä

SYL:n hallituksen kehitysyhteistyöstä vastaava jäsen Veera Alahuhta kertoi, kuinka SYL:n Guatemalassa Maya-naisten parissa toteuttama hanke on konkreettisesti edistänyt tasa-arvoa paikallisella tasolla. Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka puolestaan näki, että naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä tasa-arvo-ongelma, joka vaikuttaa myös talouteen.

Jauhola nosti esiin sen, että kehitysmaiden tasa-arvosta keskusteltaessa ääneen pääsevät edelleen usein korkeakoulutetut länsimaalaiset, eivätkä kehitysmaiden naiset itse. Aro kritisoi myös kehitysyhteistyötä koskevaa keskustelua siitä, että siinä nähdään, että ideoita ja toimintatapoja voidaan viedä muualle, ikään kuin tiedettäisiin enemmän ja paremmin kuin paikalliset. Kehitysyhteistyöjärjestöjen piirissä tämä kritiikki on tunnustettu ja huomioitu jo pitkään, mutta julkisessa keskustelussa se ei näy.

Vaihtoehtoinen tulevaisuus 2030

Feministiseen talouspolitiikkaan liittyy tarve kyseenalaistaa, mitä talous on ja miten se liittyy hyvinvointiin. Esimerkiksi bruttokansantuotteelle vaihtoehtoiset indikaattorit ja jakamiseen perustuva solidaarisuustalous nousivat keskusteluissa esille, kun panelisteilta kysyttiin, miltä tasa-arvoinen talous vuonna 2030 näyttäisi. Puhujat ja osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että tasa-arvoisempi talous vaatii jokaiselta rohkeutta heittäytyä ja irrottautua normeista, jolloin voi huomata, ettei ole ajatustensa ja arvojensa kanssa yksin.

Keskustelu jatkui tilaisuuden jälkeen Kehyksen uuden Kestävä kehitys ja globaali talous -julkaisun julkistamistilaisuudella. Agenda 2030:n haasteita globaalille talousjärjestelmälle ja kestäviä vaihtoehtoja valtavirran talousajattelulle esittelevän julkaisun tavoitteena on herättää keskustelua globaalisti kestävän ja tasa-arvoisen talouden mahdollisuuksista.


Kestävä ja tasa-arvoinen talous – onko EU:sta tiennäyttäjäksi? -tilaisuus järjestettiin osana Kehyksen toteuttamaa ja ulkoasiainministeriön tukemaa Eurooppatiedotus-hanketta EU ja globaali kestävyysvaje: Agenda 2030:n haasteet EU:n talous- ja kauppapolitiikalle. Tilaisuus juhlisti samalla osaltaan Euroopan kestävän kehityksen viikkoa.

 

8.6.2017