HLPF:ssa keskusteltiin EU:n roolista globaalin kestävän kehityksen edistäjänä

Kestävän kehityksen seurantakokous HLPF:n yhteydessä keskusteltiin EU:n uudesta kehityspoliittisesta konsensuksesta ja siitä, kuinka EU:n kehityspolitiikka voi edistää kestävää kehitystä globaalisti. Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen osallistui Euroopan komission järjestämään tilaisuuteen CONCORDin edustajana.

Euroopan komissio järjesti kestävän kehityksen seurantakokouksen eli High-level Political Forumin (HLPF) yhteydessä 17.7.2017 tilaisuuden Euroopan kehityspoliittista konsensuksesta ja Agenda 2030 -ohjelmasta. Komissaari Neven Mimican avaamaan ja Earth Instituten johtaja Jeffrey Sachsin moderoimaan keskusteluun osallistui myös Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö CONCORDin edustajana. Lisäksi tilaisuudessa puhuivat YK:n pääsihteerin kabinettipäällikkö Maia Luiza Ribeiro Viotti, Belgian kehitysministeri Alexander De Croo, Etiopian kansallisen suunnittelun ministeri Yinager Dessie, Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan puheenjohtaja Linda McAvan, National Institution for Transforming Indian varapuheenjohtaja Arvind Panagariya, Maailmanpankin varapääjohtaja Mahmoud Mohieldin sekä vakuutus- ja sijoutusyhtiö AVIVA:n vastuullisen sijoittamisen johtaja Steve Waygood.

Putting the Sustainable Development Goals at the heart of Development Cooperation: The new European Consensus on Development  -tilaisuuden tarkoituksena oli keskustella kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta globaalilla tasolla ja siitä, kuinka Agenda 2030 vahvistaa EU:n yhteistyötä kumppanimaiden, YK:n, kansainvälisten rahoituslaitosten, yksityissektorin sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa.  Keskustelussa keskeisiksi teemoiksi nousivat kestävän kehityksen rahoitus, investoinnit sekä kansalaisyhteiskunnan rooli kestävän kehityksen toimeenpanossa.

Tilaisuuden avauspuheenvuorossa komissaari Neven Mimica vakuutti EU:n haluavan olla edelläkävijä kestävän kehityksen toimeenpanossa ja Agenda 2030:a edistämisessä. Lisäksi hän korosti eri toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuden merkitystä sekä EU:n kehityspolitiikassa että Agenda 2030 -toimintaohjelmassa.

Yinager Dessie sekä Arvind Panagariya tarkastelivat puheenvuoroissaan  EU:n mahdollisuuksia edistää talouskasvua kehitysmaissa. Dessie nosti esiin tarpeen tukea Etiopiaa ilmastoresilienssin vahvistamisessa sekä työpaikkojen luomisessa erityisesti maan tekstiiliteollisuuteen. Panagariya puolestaan korosti kauppa- ja kehityspolitiikan koherenssin merkitystä, ja huomautti, että kaupan osalta kehityspoliittinen konsensus painottaa lähinnä kaupan vapauttamista. Maailmanpankin Mohieldin painotti puolestaan tarvetta puuttua laittomiin pääomavirtoihin suuryritysten maakohtaisen veroraportoinnin avulla.

Rilli Lappalainen huomautti puheenvuorossaan, että EU:n tulisi laatia kehityspoliittisen konsensuksen rinnalle kattava strategia Agenda 2030:n toimeenpanosta. Lisäksi Lappalainen korosti kansalaisyhteiskunnan keskeistä ja monipuolista roolia kestävän kehityksen edistämisessä.

“Tässä keskustelussa ihmisistä on puhuttu lähinnä äänestäjinä, kuluttajina ja kehitysavun vastaanottajina, ei niinkään aktiivisina kansalaisina ja toimijoina”, Lappalainen totesi. “Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt kuitenkin osallistuvat Agenda 2030:n toimeenpanoon monin eri tavoin, esimerkiksi vaikuttajina, kapasiteetin vahvistajina sekä kansalaisten tietoisuuden lisääjinä.”

Lappalainen peräänkuulutti EU:lta toimia kansalaisyhteiskunnan toimintatilan turvaamiseksi ja muistutti, että tämän vuoden HLPF:ssa kansallisen raportin esittävistä 44 maasta vain kymmenen on avoimia yhteiskuntia. Muissa kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa on rajoitettu. “Komissio on linjannut tukevansa kansalaisyhteiskunnan vahvistamista, mutta tämä ei saa jäädä pelkän puheen tasolle. EU:n on määrätietoisesti puututtava kansalaisyhteiskunnan tukahduttamiseen”, Lappalainen painotti.

19.7.2017