Itävalta aloittaa EU:n puheenjohtajamaana

Itävalta astuu Euroopan unionin neuvoston johtoon heinäkuun alussa. Eurooppa, joka suojelee -mottoa kantavan puheenjohtajuuskauden agendalla on monta merkittävää kehityspoliittista aihetta.

Mottonsa mukaisesti Itävallan kolme prioriteettialaa EU-puheenjohtajuuskaudella ovat turvallisuus ja laittoman muuttoliikkeen vastainen kamppailu, vaurauden ja kilpailukyvyn turvaaminen digitalisaation kautta sekä EU:n naapuruusalueiden vakaus. Ulkopoliittisia prioriteetteja ovat lisäksi muuttoliikkeen ulkoiset näkökulmat sekä EU:n ja Aasian suhteet.

Itävallan puheenjohtajuuskaudelle osuu useita kehityspoliittisesti merkittäviä prosesseja, muun muassa neuvottelut EU:n vuoden 2020 jälkeisestä ulkosuhderahoituksesta. Lisäksi neuvottelut EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden eli AKT-maiden tulevasta yhteistyöstä alkavat elokuussa. Nykyinen yhteistyösopimus, Cotonoun sopimus, on voimassa vuoteen 2020 saakka.

Kehityspolitiikassa Itävalta painottaa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumoa erityisesti muuttoliikkeen hallinnassa. Lisäksi Itävallan prioriteetteja ovat sukupuolten tasa-arvo, kestävä energia sekä kehitysavun tehokkuus ja vaikuttavuus.

Puheenjohtajuuskauden aikana EU:n kehitysministerit kokoontuvat ulkoasianneuvoston kokoukseen 26. marraskuuta. Epävirallista kehitysministerikokousta Itävallan kauden aikana ei tulla järjestämään.

Neuvoston puheenjohtajuus kiertää EU:n jäsenvaltioiden kesken puolen vuoden välein. Itävallan puheenjohtajuuskausi päättyy vuoden 2018 lopussa. Tammikuusta kesäkuuhun 2019 puheenjohtajamaana on Romania, minkä jälkeen on Suomen vuoro toimia neuvoston puheenjohtajana heinäkuusta joulukuuhun.

Lue lisää:

27.6.2018