Järjestöväki tapasi Suomen Syyrian-suurlähettilään

Suomen Syyrian-suurlähettiläs Kari Kahiluoto kertoi EU:n pääosin onnistuneen ulkopoliittisena toimijana Syyrian kriisissä. Kahiluoto tapasi kansalaisjärjestöväkeä Kehyksen järjestämässä tilaisuudessa 31. toukokuuta.

Suurlähettiläs Kahiluoto on aloittanut tehtävässään vuoden alussa. Hänen vastuullaan on Syyrian lisäksi Suomen edustaminen Libanonissa, Jordaniassa ja Irakissa. Kehyksen järjestämässä tilaisuudessa Kahiluoto toi esille Suomen ja EU:n toimintaa ajankohtaisissa haasteissa.

”Kaiken kaikkiaan EU ulkopoliittisena toimijana on toiminut hyvin. Se on pystynyt toimimaan jopa paremmin kuin YK ja käyttämään eri instrumentteja Syyrian auttamiseksi”, Kahiluoto mainitsi. Hänen mukaansa EU:n sisäpoliittinen tilanne on kuitenkin aiheuttanut unionin sisällä erimielisyyttä. Tästä käy esimerkkinä EU:n asettama asevientikielto, joka lopetettiin Ranskan ja Britannian painostuksesta. Suomi tuki muutaman muun EU-maan kanssa asevientikiellon jatkamista. Ongelmana aseviennissä on valvoa, kenelle aseet todellisuudessa päätyvät.

Syyrian kriisi on alueellinen kriisi, joka vaikuttaa lähivaltioihin, erityisesti Libanoniin. Hizbollahin vahva sisäinen asema Libanonissa ja tuki Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnolle vaikuttavat Libanonin tulevaisuuteen. Suurlähettiläs Kahiluoto onkin päivittäin tekemisissä Hizbollah-kysymyksen kanssa. Hänen oma mielipiteensä on, ettei EU:n tulisi julistaa Hizbollahia terroristijärjestöksi, sillä se vaikeuttaisi rauhansopimuksen kirjoittamista. Tämän lisäksi rauhanprosessista tekee hankalan se, että Syyrian oppositioryhmiä on useita. Haasteena on identifioida, kuka neuvottelee rauhasta ja miten poliittinen tilanne jatkuu mahdollisen rauhan jälkeen. Oppositiolla ei ole vahvaa johtajaa, joka yhdistäisi ryhmät.

Kansainvälinen tuki sodan eri osapuolille on haaste. Kahiluoto painotti, että Venäjän ja Iranin suhteet Syyriaan ovat merkittävä asia, mutta ratkaisun pitää kuitenkin löytyä Syyrian sisältä. Konfliktin jälkeen on tärkeä saattaa sotarikolliset vastuuseen teoista, jotka rikkovat räikeästi humanitaarisia oikeuksia. Rikoksia on tapahtunut sodan molemmin puolin, joten yksilövastuun merkitys on suuri. Suurena kysymyksenä on, voidaanko Syyriassa enää palata menneeseen tilanteeseen.
Kehys seuraa EU:n naapuruuspolitiikkaa ja järjestää siihen liittyviä keskustelutilaisuuksia. Liity mukaan Kehyksen Lähi-itä-sähköpostilistalle lähettämällä yhteystietosi: info@kehys.fi

7.6.2013