Kansalaisjärjestöt huolissaan: Käyttääkö EU jatkossa kehitysyhteistyötä omien etujensa ajamiseen?

Euroopan unionin kehitysministerit pääsivät 19. toukokuuta sopuun EU:n kehityspolitiikan tulevaisuudesta. Eurooppalaiset kehitysjärjestöt ovat huolissaan siitä, että ministerien hyväksymä EU:n kehityspolitiikkaa ohjaava konsensus jättää oven auki kehitysyhteistyön ehdollistamiselle. Tekstiä heikennettiin vielä viime metreillä Unkarin painostuksesta.

EU:n kehitysministerit hyväksyivät tänään EU:n ja sen jäsenmaiden kehityspolitiikkaa jatkossa ohjaavan kehityspoliittisen konsensuksen EU:n ulkoasiainneuvoston kokouksessa Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.). Edellinen EU:n kehityspoliittinen konsensus oli voimassa yli vuosikymmenen.

”EU:n kehityspolitiikan uudistaminen on eurooppalaisten kehitysjärjestöjenkin mielestä ajankohtaista ja tärkeää”, korostaa Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen. ”Maailman maat pääsivät toissa vuonna sopuun meitä kaikkia koskevista kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, jotka tunnetaan nimellä Agenda 2030. On tärkeää, että Agenda 2030 näkyy myös EU:n kehityspolitiikassa.”

Neuvottelut EU:n kehityspolitiikan uudistamisesta eivät kuitenkaan edenneet kitkattomasti. Unkarin painostuksesta neuvotteluja käytiin aivan viime metreille asti, sillä maa kieltäytyi hyväksymästä paperin aiemmassa versiossa ollutta mainintaa muuttoliikkeen positiivisten vaikutusten hyödyntämisestä.

”Kehitysjärjestöt olivat huolissaan jo aiemmissa versioissa mukana olleesta muuttoliikettä koskevasta muotoilusta”, kertoo Kehyksen vaikuttamistyön koordinaattori Jussi Kanner. Kanner on ollut tiiviisti mukana kehitysjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön CONCORDin kehityspoliittista konsensusta koskevassa vaikuttamistyössä.

”Muotoilu jättää oven auki sille, että kehitysyhteistyön vastaanottamisen ehdoksi asetetaan Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen rajoittaminen, eli EU:n omien etujen ajaminen. Viime metreillä tekstiin Unkarin painostuksesta tehdyt muutokset heikentävät järjestöjen mielestä kehityspoliittista konsensusta entisestään”, Kanner jatkaa.

Tuore kehityspoliittinen konsensus saa kuitenkin järjestöiltä myös kiitosta. ”Olemme iloisia siitä, että konsensuksessa toistetaan, että EU:n kehityspolitiikan päätavoite on köyhyyden poistaminen”, kertoo Lappalainen.

”Melkein vuoden kestäneiden neuvottelujen aikana tekstiin on tehty lukuisia parannuksia, esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan tilaan, vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja pienviljelyn merkitykseen liittyen. Erityisen iloisia olemme siitä, että naisten ja tyttöjen oikeudet ja asema näkyvät lopullisessa konsensuksessa vahvemmin. Tämä on ollut asia, jota kehitysjärjestöjen lisäksi myös Suomi on vahvasti ajanut.”

Euroopan unionin kehityspoliittinen konsensus on EU:n jäsenmaiden, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission yhteinen julkilausuma. Euroopan parlamentin odotetaan äänestävän konsensuksesta 31. toukokuuta. Virallisesti konsensus on määrä allekirjoittaa European Development Days -tapahtumassa Brysselissä 7. kesäkuuta.

Linkit

19.5.2017