Kohti EU:n ja Afrikan välistä kumppanuutta

Marraskuun lopussa järjestettävän EU-Afrikka-huippukokouksen teema on tänä vuonna investoiminen nuoriin. Mutta miten nuoret saadaan aidosti osallisiksi kestävän tulevaisuuden rakentamisessa? Tätä pohdittiin ulkoministeriön, Kehyksen ja Eurooppalaisen Suomen seminaarissa 10. marraskuuta.

EU:n kehityskomissaari Neven Mimican kabinettipäällikkö Nils Behrndt toi tilaisuuteen komission terveiset. Hän painotti, että vaikka EU on Afrikan tärkein kumppani, on erityisesti kauppasuhteissa vielä paljon kasvupotentiaalia. Muuttoliikkeestä puhutaan Behrndtin mukaan Euroopassa liikaa ainoastaan uhkana, kun huomiota tulisi kiinnittää myös muuttoliikkeen positiivisiin kehitysvaikutuksiin.

Suomi on huippukokouksen teemaan tyytyväinen, kertoi ulkoministeriön Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola. Suomen kanta on, että EU-Afrikka-yhteistyössä pitäisi keskittyä kestävään kehitykseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, muuttoliikkeen hallintaan sekä konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen. Eirola painotti myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien merkitystä sekä EU-Afrikka-suhteissa että EU:n kehityspolitiikassa laajemmin.

Iloinen huippukokouksen teemavalinnasta oli myös hiljattain ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustajana aloittanut kansanedustaja Jutta Urpilainen, joka kertoi pestissään keskittyvänsä erityisesti naisten ja nuorten osallisuuteen rauhanprosesseissa.

Nuorten näkemyksiä esille toi Allianssin kansainvälisen nuorisopolitiikan ryhmän puheenjohtaja Silja Markkula, joka nosti nuoriin kohdistuvista haasteista esille nuorisotyöttömyyden. Työttömyyteen yhtenä ratkaisuna esitetään usein koulutusta. Koulutuksessa tulisi kuitenkin aiempaa enemmän satsata myös laatuun ja opetuksen osallistaviin tapoihin, sanoi koodausta nuorille ja erityisesti tytöille monissa Afrikan maissa opettanut CodeBus African projektikoordinaattori Irena Bakić.

Kehitysavun ja investointien kautta EU sijoittaa Afrikkaan vuosittain miljardeja. Fidan Tansanian maavastaavan Daniel Korpelan mukaan tämä ei kuitenkaan näy esimerkiksi maaseudulla tavallisen viljelijän arjessa, sillä kehitys ja investoinnit keskittyvät usein kaupunkeihin. Urpilainen peräänkuulutti parempia tuloksia näillä investoinneilla ja avulla.

EU-Afrikka-suhteet herättivät keskustelua myös seminaariyleisössä, josta peräti 94 prosenttia piti EU:n ja Afrikan välisiä suhteita tärkeinä myös Suomelle. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, miten voitaisiin rakentaa aidosti vastavuoroinen EU:n ja Afrikan kumppanuus ja miten vahvistetaan nuorten uskoa tulevaisuuteen. Yleisö koki demokratiaan ja ihmisoikeuksiin sekä rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset erityisen keskeisiksi teemoiksi EU:n ja Afrikan välisissä suhteissa.

Jotta nuoret saataisiin mukaan, tulee yhteiskunnan rakenteiden mahdollistaa nuorten osallistuminen päätöksentekoon, linjasi Markkula. Tähän tarvitaan poliittista tahtoa, mitä esimerkiksi Tansaniassa ei Korpelan mukaan tällä hetkellä ole. Teknologian saatavuus ja teknologiataidot voivat lisätä nuorten kanavia osallistua yhteiskuntaan esimerkiksi tekstiviestipohjaisten kyselyiden kautta, kertoi Bakić.

Urpilaisen mukaan todellinen kumppanuus lähtee siitä, että molemmat osapuolet hyötyvät. Tällaiseen ajatteluun ei päästä, mikäli Afrikka-suhteita hallinnoi vain esimerkiksi ulkoministeriö: ”Tarvitaan aidosti hallinnon rajojen ylittävää omistajuutta Afrikka-suhteisiin.” Urpilainen painotti myös tarvetta yhteistyön ja strategian seurantaan, sillä muuten huippukokouksen päätelmät jäävät helposti pelkäksi sanahelinäksi.

Seminaariyleisö toivoi, että Suomi pitäisi esillä erityisesti koulutusta, kansalaisyhteiskuntaa, nuoria ja osallistumista osallistuessaan EU-Afrikka-huippukokoukseen pääministeri Juha Sipilän johdolla 29.-30. marraskuuta 2017.

Lue lisää:

 

14.11.2017