Malin moninaisuus otettava huomioon kriisin ratkaisussa

Monitahoinen Mali, Kehys ry:n seminaari 14.5

Monitahoinen Mali -seminaarissa pohdittiin Malin kriisin taustoja ja mahdollisia ratkaisuja. Professori Tuomo Melasuon mukaan tilannetta ei voida ratkaista ottamatta huomioon Malin moninaisuutta ja koko Sahelin aluetta. Avunantajamaat ja EU myönsivät vastikään yli kolme miljardia euroa Malin tukemiseen.

Kehyksen seminaarissa 14.5.2013 puhunut Tuomo Melasuo Tampereen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksesta TAPRI:sta kertoi Malin jakaantuvan peräti viiteen luonnonolosuhteiltaan erilaiseen alueeseen. Pohjoisessa on kuivuutta, keskisessä Malissa vallitsee savanniolosuhteet, etelässä maanviljelylle otollista viheraluetta ja aivan etelässä on vuoristoa. Lisäksi Malista löytyy myös trooppista sademetsää.

Vuosisatojen ajan Niger-joen sisädelta-alue on mahdollistanut erilaisten väestöryhmien ja kulttuurien yhteiselon. Niger-joen tulvimisen myötä yhteisöt kuten kalastajat ja paimentolaiset käyttävät aluetta hyväkseen tulvimisen eri aikoina.

”Nykyinen kriisi uhkaa näitä ikiaikaisia elintapoja. Samoin vaarassa ovat arvokkaat kulttuuriperinnöt kuten arkkitehtuuri ja keskiaikaiset käsikirjoitukset”, huomautti Melasuo.

Kuivuutta, elintarvikepulaa ja pakolaisia

Ympäristöllisesti Mali on hyvin herkkää aluetta. Pohjoisosa kärsii säännöllisesti kuivuudesta ja nälänhädästä. Viime vuosien kuivuuksien ja heikkojen sateiden myötä asukkaat ovat menettäneet jopa 90 prosenttia karjastaan ja siten ostovoimansa. Tällä hetkellä 77 prosenttia malilaista elää alle köyhyysrajan.

Noin 283 000 malilaista elää maansisäisinä pakolaisina ja 174 000 on paennut maan rajojen ulkopuolelle.

”YK on todennut, että koko Sahelin alueen tilanne on maailman historian suurin yksittäinen humanitaarinen kriisi”, Melasuo totesi.

Malia on kohdannut vakava elintarvikekriisi, joka näkyy mm. markkinahintojen vaihtelussa. Esimerkiksi yhden pääviljan eli hirssin hinta saattaa vaihdella 10-80 prosentilla.

Poliittinen tilanne tervehdytettävä

Malin sisäpoliittisella kriisillä on iso vaikutus nykytilanteeseen. Aseellinen konflikti kärjistyi, kun Tuareg-heimo julisti Pohjois-Malin itsenäiseksi viime vuonna. Yksikään valtio ei maata tunnustanut. Tuaregit ovat kokeneet tulleensa laiminlyödyksi vuosisatoja. Alueella on ollut toistuvia levottomuuksia 1950-luvulta lähtien.

Melasuon mukaan tärkeää on nyt Malin poliittisen tilanteen tervehdyttäminen. EU tulee toimia alueella kokonaisvaltaisesti huomoiden niin ympäristö- kuin elintarvikekriisit. Eikä pidä unohtaa myöskään salakuljetus- ja panttivankibisnestä, joka alueella rehottaa.

Heinäkuun alusta YK:n rauhanturvajoukot saapuvat maahan. Ruotsi ja Norja ovat jo ilmoittaneet mahdollisesti lähettävänsä turvaajia alueelle. Suomi on mukana EU-operaatiossa 11 kouluttajalla. Ranska aikoo pitää maassa 1000 sotilasta vielä pitkään.

”Kansainvälinen yhteisö ja EU ovat ylioptimistisia kriisin ratkeamisen suhteen. Jotta yhtenäinen Mali olisi oikeasti mahdollinen, on Pohjois-Mali otettava täysin mukaan taloudellisiin ja poliittisiin prosesseihin. Tämä tulee olemaan pitkä tie”, muistutti Melasuo.

Humanitaarinen tilanne Malissa

Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avun suunnittelija Kaisa Kannuksela kertoi seminaarin osallistujille kansainvälisen Punaisen Ristin toimista Malissa.

Kannukselan mukaan Malin tilanne on erityisen haasteellinen myös humanitaarisen avun näkökulmasta.

”Malin politisoituneeseen tilanteeseen kytkeytyy muun muassa kansainväliset toimet terrorisminvastaisessa taistelussa, mikä tekee puoleettomasta avustustyöstä entistä vaikeampaa”, Kannuksela kertoi.

Malissa on pulaa ruuasta ja puhtaasta vedestä sekä rajoitettu pääsy terveydenhuollon piiriin. Punainen Risti toiminta on keskittynyt Malin ja Nigerin raja-alueelle ja pohjoisosiin syrjäisille seuduille, joista muut avunantajat ovat kaikonneet.

Tämän vuoden aikana Punainen Risti antaa ruoka-apua noin 420 000 ihmiselle ja siemeniä 186 000 maanviljelijälle, rokottaa kaksi miljoonaa eläintä ja toimittaa eläintenruokaa 35 000 paimentolaisperheelle sekä tarjoaa ruokaa, suojaa ja terveydenhuoltoa maansisäisille pakolaisille.

”Tärkeintä on, että humanitaarinen tila toimia ja auttaa säilyy Malissa – oli poliittinen tai sotilaallinen tilanne mikä tahansa”, muistutti Kannuksela.

Kestävä ratkaisu Maliin?

Konfliktit ja yhteiskuntakehitys -neuvonantaja Tanja Viikki ulkoministeriöstä arvioi Malin tilanteen taustoja sekä mahdollisia kehityskulkuja kohti kriisin ratkaisua.

Viikki muistutti, ettei ongelmia ole vain Pohjois-Malissa, vaan ongelmat ovat kansallisia. Palvelut eivät jakaannu tasa-arvoisesti, nuorisotyöttömyys on suurta, köyhyysaste on kasvanut. Huono hallinto ja korruptio vaikeuttavat kriisin ratkaisua.

”Tärkeintä on ymmärtää konteksti, jossa toimitaan. On ymmärrettävä kriisin syyt ja taustalla vaikuttavat valtarakenteet. Ratkaisua on lähestyttävä alueellisesti – eritoten Malin tilanteessa, muuten siitä ei saada kestävää”, kertoi Viikki.

Viikki esitti useita haasteita kestävän ratkaisu aikaansaamiseksi. Kuinka kokonaisvaltaista ja koordinoitua avunantajien toiminta todellisuudessa on? Onko Malilla aidosti omistajuus prosessissa?

”Malia pidettiin demokratian mallimaana Afrikassa. Miksi valtion romahtamista ei osattu ennustaa, vaikka kaikki merkit olivat olemassa? Hallinnon hajauttamista on yritetty Malissa aiemminkin. Miten nyt aiotaan välttyä samoilta virheiltä? Entä miten sitoutunut Malin hallinto todella on korruption kitkemiseen”, Viikki kysyi. Malissa on tarkoitus järjestää vaalit ensi kesänä.

Myös Viikki muistutti, ettei Malin tilanteen ratkaiseminen vielä riitä ratkomaan Sahelin alueen ongelmia kokonaisuudessaan.

Kansainvälinen yhteisö myönsi 3,25 miljardia Malille

Kehyksen seminaari järjestettiin päivää ennen avunantajamaiden ja Malin hallituksen välistä konferenssia. ”Mali-konferenssissa” 15.5. hyväksyttiin Malin jälleenrakennussuunnitelma Plan for the Sustainable Recovery of Mali 2013-2014 (PRED) ja avunantajamaat kuten EU myönsivät suunnitelman tukemiseen 3,25 miljardia euroa.

EU on jo aiemmin tänä vuonna avannut uudelleen kehitysapunsa Maliin (297 miljoonaa euroa).

Suomi on myöntänyt tänä vuonna humanitaarista apua Maliin ja Sahelin alueelle yhteensä 12 miljoonaa euroa YK-järjestöjen ja Punaisen Ristin kautta.

Lue lisää:

17.5.2013