Meppikahveilla kaivattiin EU:lta kunnianhimoa kestävän kehityksen toimiin

Voiko Euroopan unioni nousta globaaliksi kestävän kehityksen veturiksi, kun USA ottaa takapakkia? Muun muassa tästä käytiin keskustelua Kehyksen meppikahveilla perjantaina 21. huhtikuuta Euroopan parlamentin jäsenen Nils Torvaldsin kanssa. Myös naisten ja vammaisen oikeudet sekä heidän merkityksensä kestävän kehityksen toimeenpanossa nousivat esille.

Europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Nils Torvalds totesi Kehyksen meppikahveilla, että Pariisin ilmastokokouksessa, eli COP21:ssa sovitut tavoitteet ovat tällä hetkellä globaalisti hataralla pohjalla Yhdysvaltojen käännettyä suuntaansa ilmastopolitiikassa. Esimerkiksi Kiinan olisi helppoa perääntyä tavoitteista Yhdysvaltojen perässä. Torvaldsin mukaan EU on globaalin ympäristöpolitiikan viimeinen toivo: ”Mikäli EU ei pysy ilmastotavoitteissa, ovat tehdyt lupaukset menneitä”.

Vaikka ilmastokysymykset ovat Torvaldsin työpöydällä lähinnä ympäristövaliokunnan puolesta, kertoi hän samojen ongelmien tulevan vastaan myös muussa valiokuntatyöskentelyssä. Kalastusvaliokunnassa painitaan liikakalastuksen kanssa ja budjettivaliokunnassa pyritään saamaan kestävään kehitykseen tarpeeksi rahoitusta. Torvaldsin mukaan seuraava monivuotinen rahoituskehys tuleekin olemaan kriittinen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ympäristövaliokunnan toimintaa hankaloittaa Torvaldsin mukaan se, että valiokuntaan valitaan usein kaikkien puolueiden vihreimmät edustajat ja valiokunnan esityksille on näin ollen usein hankalaa saada koko parlamentin hyväksyntää. ”Kukaan ei hyödy, jos ympäristövaliokunta pyrkii liikaa sellaiseen suuntaan, jota koko parlamentti ei kannata”, Torvalds kiteytti.

Kansalaisjärjestöt vaativat EU:lta rohkeita päätöksiä ja konkreettisia toimia

”Kestävä kehitys on mahdollista toteuttaa vain, jos teemme tarpeeksi rohkeita päätöksiä ja pitkän ajan rakenteellisia muutoksia”, huomautti Planin vaikuttamistyön asiantuntija Mari Luosujärvi, joka piti meppikahvien kommenttipuheenvuoron ja kertoi kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta Suomen kestävän kehityksen toimeenpanosuunnitelman laatimiseen.

Kansalaisyhteiskunnan vahva läsnäolo prosessissa ei kuitenkaan välittynyt valmiiseen toimeenpanosuunnitelmaan. ”Kunnianhimo ja rakenteelliset muutokset puuttuvat täysin, toimenpideohjelma toistaa hallitusohjelmaa” Luosujärvi kritisoi.

Suomen toimeenpanosuunnitelmasta uupuvat myös konkreettiset toimet, mikä Luosujärven mukaan muistuttaa EU:n keskustelua kestävästä kehityksestä: ”Puhutaan vain siitä, miten EU jo edistää kestävän kehityksen tavoitteita, mutta ei uskalleta tehdä pitkän aikavälin visioita ja päätöksiä”.

Meppikahveilla käytiin myös vilkasta keskustelua muun muassa naisten ja vammaisten oikeuksista sekä osallisuudesta kehitykseen. Torvalds ja kansalaisjärjestöjen edustajat olivat yhtä mieltä siitä, ettei kestävä kehitys voi toteutua, mikäli kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevia ryhmiä ei oteta osaksi kehitystä.

Keskustelussa nousi ajatus Euroopan unionin mahdollisuudesta toimia globaalin kestävän kehityksen veturina USA:n otettua takapakkia kestävän kehityksen suhteen. Kestävä kehitys voisi järjestöjen mielestä toimia eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisten EU-luottamuksen vahvistajana.

Järjestöt peräänkuuluttivat kommenteissaan rahoitusta tukemaan kestävän kehityksen tavoitteita ja suunnitelmia. Torvalds oli asiasta samaa mieltä, mutta nosti esille EU:n instituutioiden väliset erot: ”Euroopan parlamentti on pitänyt budjetin suhteen kiinni COP21:n tavoitteista, mutta jäsenmaat ovat neuvostossa hyvin kitsaita budjetin suhteen. Tämä hankaloittaa pääsyä kompromissiin.”

26.4.2017