Mikä ratkaisuksi kestävän kehityksen johdonmukaiseen toimeenpanoon?

Kehys, OECD, kehityspoliittinen toimikunta ja kestävän kehityksen toimikunta kutsuivat 22.11. molempien toimikuntien jäsenet etsimään ratkaisuja kestävän kehityksen johdonmukaiseen toimenpanoon.

Kehyksen aloitteesta järjestetyssä työpajassa OECD:n politiikkajohdonmukaisuusyksikön yksikönpäällikkö Ebba Dohlman ja Ernesto Soria johdattelivat osallistujia johdonmukaisuuden maailmaan ruokaturvaa, vettä ja energiaa koskevien kestävän kehityksen tavoitteiden kautta.

Työpajassa simuloitiin kestävää kehitystä johdonmukaisesti tukevaa päätöksentekoa syventymällä tavoitteiden keskinäisiin positiivisiin ja negatiivisiin synergioihin sekä kansallisten politiikkojen globaaleihin vaikutuksiin.

Suomen muutaman vuoden takainen eri toimijoita yhteen tuonut ruokaturvapilotti sai Ebba Dohlmanilta kehuja, ja hän totesikin sen oikein onnistuneeksi esimerkiksi politiikkajohdonmukaisuuden edistämisestä. ”Olin iloisesti yllättynyt siitä, kuinka positiivisesti kaikki lähestyivät tätä prosessia.”

Työpajan osallistujat tunnistivatkin johdonmukaisuuden edistämisessä Suomen yhdeksi vahvuudeksi nimenomaan dialogin eri yhteiskunnan toimijoiden välillä. Suomen vahvuuksiksi laskettiin myös olemassa olevat toimivat rakenteet, poliittinen tahto, yhteinen visio, osaavat ihmiset sekä sitoutuminen.

Haasteina puolestaan nähtiin eri intressien yhteensovittaminen ja siilojen rikkominen, kestävän kehityksen kokonaisvaltaisen ymmärryksen lisääminen, omistajuuden puute sekä toimeenpanon kytkeytyminen hallituskausiin, ja näin ollen pitkäjänteisen lähestymistavan löytäminen.

Osallistujat pohtivat aihealueita, joissa johdonmukaisuutta voitaisiin viedä Suomessa käytännössä eteenpäin. Konkreettisina tekoina puhuttiin muun muassa ruokahävikin vähentämisestä, joka liittyy sekä kestävään kulutukseen, ilmastoon että globaalin ruokaturvan varmistamiseen tulevaisuudessa. Myös tänä vuonna käynnistetty sitoumus vesiriskien seuraamisesta yritysten arvoketjuissa on selkeä keino yhdistää eri politiikanaloja ja avata Suomen toiminnan globaaleja vaikutuksia.

Suomen kehittämisen kohteiksi osallistujat tunnistivat nykyisten rakenteiden paremman hyödyntämisen, päällikkötason sitoutumisen vahvistamisen, keskustelun tuomisen myös paikalliselle ja kunta-tasolle sekä vaikutusarviointien kehittämisen ja hyödyntämisen.

”Politiikkajohdonmukaisuus ei ole vallankumous, vaan sarja peräkkäisiä askeleita”, tiivisti Dohlman päivän keskustelujen antia.

”Johdonmukaisuus vaatii aina kompromisseja. Jokaisen on omistettava lopputulos ja nähtävä oma osansa siinä”, Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen lisäsi.

23.11.2017