Muuttoliikkeestä jälleen erimielisyyttä EU-maiden välillä

EU:n ulkoministerit keskustelivat maanantaina EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden suhteiden tulevaisuudesta. Tarkoituksena oli päästä sopuun EU:n kannasta tuleviin neuvotteluihin, mutta yhteisymmärrystä muuttoliikkeen suhteen ei löytynyt.

EU:n ja 79 Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtion eli AKT-maiden suhteita ohjaa tällä hetkellä Cotonoun sopimus, joka kattaa vuodet 2000–2020. Cotonoun sopimuksen jatkosta on tarkoitus ryhtyä neuvottelemaan EU:n ja AKT-maiden välillä elokuussa.

Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa neuvottelumandaatiksi joulukuussa. Mandaatti määrittää EU:n kannat neuvotteluihin. EU:n kehitysministerit keskustelivat mandaatista 25. toukokuuta ja ulkoministerien odotettiin hyväksyvän mandaatin kokouksessaan 28. toukokuuta. Yhteisymmärrykseen ei kuitenkaan päästy kummassakaan kokouksessa ja nyt asia on palautettu käsiteltäväksi jäsenvaltioiden EU-suurlähettiläiden COREPER-neuvotteluryhmään.

Erimielisyyttä aiheuttaa jälleen muuttoliike. Neuvottelumandaatissa käsitellään muun muassa EU:n kantaa Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä Eurooppaan suuntautuvaan muuttoliikkeeseen. Jäsenmaista Unkari haluaa tiukentaa tekstiä muuttoliikkeestä merkittävästi koskien erityisesti AKT-maista kotoisin olevien laittomien siirtolaisten palautuksia.

Jäsenmaat olivat samankaltaisessa tilanteessa myös viime toukokuussa, kun uudesta kehityspoliittisesta konsensuksesta neuvoteltiin. Tuolloinkin Unkari vaati viime hetken tiukennuksia muuttoliikettä koskeviin kirjauksiin.

Erityisesti kansalaisjärjestöt ovat arvostelleen EU:ta sen omien arvojen ja kehityspolitiikan perimmäisten tavoitteiden hylkäämisestä muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Järjestöt toivovat EU:n kannan tuleviin neuvotteluihin pohjaavan kestävän kehityksen tavoitteille ja periaatteille sekä ottavan läpileikkaavasti huomioon kehityspoliittiset tavoitteet.

1.6.2018