Sahelin alueen asevoimille lisätukea EU:lta

Euroopan unioni lupasi 100 miljoonaa euroa lisärahoitusta Malin, Mauritanian, Nigerin, Burkina Fason ja Tšadin yhteisille asevoimille korkean tason Sahel-konferenssissa 23. helmikuuta. Tarkoituksena on parantaa Sahelin alueen turvallisuustilannetta.

Terrorismi Sahelin alueen maissa on lisääntynyt viime vuosina nopeasti. Burkina Faso, Tšad, Mali, Mauritania ja Niger perustivat Sahelin G5-ryhmän vuonna 2014 vastaamaan yhteisiin haasteisiinsa: äärimmäiseen köyhyyteen, terrorismiin ja ihmiskauppaan. Vuonna 2017 perustetuilla asevoimilla pyritään puuttumaan alueen terrorismiin, huumekauppaan ja ihmissalakuljetukseen.

Korkean tason Sahel-konferenssissa 23. helmikuuta tavoitteena oli saada tukilupauksia Sahelin alueen turvallisuuden ja kehityksen edistämiseen. Konferenssissa Sahelin G5-maiden yhteisille asevoimille saatiinkin lisärahoitusta yhteensä 414 miljoonaa euroa. Yli puolet rahoituksesta tulee EU:lta ja sen jäsenmailta.

Vuonna 2017 EU tuki Sahelin yhteisten asevoimien perustamista 50 miljoonalla eurolla. Nyt EU lupasi kaksinkertaistaa rahoituksensa 100 miljoonaan euroon. Suomi tukee joukkoja 900 000 eurolla. Rahoitus kanavoidaan EU:n Afrikan rauhanrahaston kautta, joten sillä ei voida tukea sotilaallisia varusteita tai aseita.

Myös kehitysavusta keskusteltiin konferenssissa. Sahelin alueella kehitysapua on suunnattu erityisesti hyvän hallinnon ja sisäisen turvallisuuden, koulutuksen sekä nuorten työllisyyden parantamiseen. Kehitysavun koordinoinnin parantamiseksi EU, Ranska, Saksa, YK, Maailmanpankki ja Afrikan kehityspankki perustivat heinäkuussa 2017 Sahel Alliance -aloitteen, johon nyt liittyivät myös Italia, Espanja ja Iso-Britannia. Aloitteesta luvattiin rahoittaa yli 500 uutta kehityshanketta vuosina 2018–2022.

Korkean tason Sahel-konferenssin järjestivät yhteistyössä Euroopan unioni, Yhdistyneet kansakunnat, Afrikan unioni ja Sahelin alueen G5-maat. Konferenssi järjestettiin Brysselissä 23. helmikuuta EU-huippukokouksen yhteydessä. Suomea konferenssissa edusti pääministeri Juha Sipilä.

26.2.2018