Selvitys suosittaa koulutukselle keskeisempää roolia Suomen kehityspolitiikassa

Maailmalla puhutaan yhä enemmän oppimisen kriisistä eli siitä, että monet lapset eivät opi koulussa edes perustaitoja kuten lukemista ja laskemista. Ulkoministeriön tilaama tuore selvitys suosittaa, että Suomen tulisi vahvistaa rooliaan oppimisen kriisin ratkaisemisessa.

Ulkoministeriön tilaama opetusalan kehitysyhteistyötä koskeva selvitys ”Stepping Up Finland’s Role in Education” julkaistiin torstaina 16.8.2018. Selvityksen pääsuositus on, että Suomen tulisi nostaa globaalia rooliaan koulutuksessa ja olla osaltaan vaikuttamassa oppimisen kriisin ratkaisemiseen. Tämä vaatii kuitenkin strategista johtajuutta, yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa sekä paikallisten olosuhteiden tuntemusta. Raportin ovat laatineet taloustieteen tohtori Ritva Reinikka, professori Hannele Niemi ja opetusneuvos Jukka Tulivuori.

Maailmanlaajuisesti suuri osa lapsista pääsee nykyisin peruskouluun, mutta monet lapset eivät opi koulussa edes perustaitoja kuten lukemista ja laskemista. Esimerkiksi Maailmanpankin World Development Report 2018 nosti esille oppimisen kriisin, joka uhkaa jakaa maailmaa opetuksen laadun perusteella. Tuore selvitys muistuttaa, että Suomella on yksi maailman arvostetuimmista opetusjärjestelmistä, mutta tästä huolimatta Suomen panos koulutuksen edistämisessä globaalilla tasolla on ollut toistaiseksi vaatimaton. Viime vuosina Suomi on puuttunut monilta kansainvälisiltä foorumeilta, joissa on keskusteltu koulutuksen haasteista.

Kehitys- ja kauppaministeri Anne-Mari Virolainen totesi raportin julkaisutilaisuudessa, että Suomi on koulutuksen suurvalta ja koulutuksen laatukysymykset pitää nostaa keskeisempään rooliin Suomen kehityspolitiikassa. Virolainen muistutti, että oppimisen kriisi on globaalihaaste, joka ratkaistaan yhdessä ja Suomella olisi tähän paljon annettavaa.

Raportissa suositellaan, että ensimmäisenä askeleena Suomen globaalin roolin vahvistamiseksi perustettaisiin ulkoministeriön johtama koordinoiva ohjausryhmä, johon kuuluisi erilaisia koulutuksen parissa työskenteleviä tahoja. Tällä hetkellä esimerkiksi kehitysyhteistyötä ja koulutusvientiä tekevät tahot tekevät työtään paljolti toisistaan erillään. Suomen tulisi myös panostaa henkilöresursseihin ja tarjota opetusalan osaajille mahdollisuuksia hankkia toimintakokemusta kehitysmaista. Myös opetusalalle suunnatun kehitysyhteistyön rahoitusta olisi kasvatettava nykyisestä noin 30-55 miljoonasta eurosta 100 miljoonaan euroon vuodessa.

Julkaistu selvitys keskittyy peruskoulutukseen, mutta sen tekijät sekä useat julkaisutilaisuuden osallistujat korostivat myös ammatillisen koulutuksen ja varhaiskasvatuksen merkitystä. Ammatillisen koulutuksen osalta Suomella olisi erityisosaamista, jota ei monesta muusta maasta löydy. Julkaisutilaisuudessa ehdotettiinkin, että samalainen selvitys tulisi laatia myös ammatillisen koulutuksen osalta.

Koulutuksen profiilin nostaminen Suomen kehityspolitiikassa on saanut paljon kannatusta myös kansalaisjärjestöiltä. Asiasta on keskusteltu myös Kehyksen koordinoimassa koulutus ja kasvatus -työryhmässä.

 

Lue lisää:

Opetusalan kehitysyhteistyötä koskeva selvitys: Stepping Up Finland’s Global Role in Education

22.8.2018