Venäläiset yhä kiinnostuneempia kansalaisjärjestöistä – lainsäädäntö vaikeuttaa työtä

Venäjän itsenäisen kansalaisyhteiskunnan tila pienenee. Sitä säätelevät tiukasti lait, jotka tekevät muun muassa kansainvälisestä yhteistyöstä haastavaa. Samaan aikaan vapaaehtoisten määrä Venäjällä kasvaa, ja yhä useammat tuntevat kansalaisjärjestöjä ja niiden työtä.

Ilman yhdistymis- ja mielenilmaisun vapauksia aktiiviset kansalaiset eivät kuitenkaan tosiasiassa kykene kehittämään kansalaisyhteiskuntaa siinä muodossa, jollaisena se vahvoissa oikeusvaltioissa käsitetään.

Järjestösektori vakaa mutta organisaatiot lyhytikäisiä

Venäjällä on lähes yhtä paljon voittoa tavoittelemattomia järjestöjä kuin esimerkiksi Ruotsissa. On silti muistettava, että Ruotsin asukasluku on 10 miljoonaa, Venäjän 145 miljoonaa. Vuoteen 2016 mennessä maassa on rekisteröity 223 861 kansalaisjärjestöä, kertoo Anna Skvortsova. Hän toimii Kansalaisjärjestöjen kehittämiskeskuksen toiminnanjohtajana ja on venäläisten ja pohjoismaalaisten järjestöjen kumppanuutta vahvistavan projektin paikallinen koordinaattori Pietarissa.

”Venäjän kansalaisjärjestösektori itsessään on varsin vakaa”, sanoo Skvortsova, ”mutta sisäiset rakenteet ovat muotoutumattomia ja monet organisaatiot ovat lyhytikäisiä”. Projektissa mukana olevat järjestötoimijat uskovat, että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välistä kansainvälistä yhteistyötä ja kansalaisia aktivoivaa toimintaa on kuitenkin lisättävä Venäjän kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi.

Lainsäädännöllä kauaskantoisia vaikutuksia järjestökentälle

Skvortsovan mukaan monet Venäjällä eivät usko elävänsä demokraattisessa valtiossa. Silti ”noin 37 prosenttia väestöstä on mukana jonkinlaisessa julkisessa tai vapaaehtoisessa toiminnassa. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kansalaisaktiivisuus ei tarkoita automaattisesti samaa kuin maissa, joissa on enemmän mahdollisuuksia toimia ja ilmaista mielipiteensä julkisesti”.

Venäjän lainsäädäntö koetaan monimutkaiseksi ja vaikeasti tulkittavaksi. Kansalaisjärjestöt voivat esimerkiksi toimia 15 eri oikeudellisessa muodossa. Lisäksi niiden on otettava toiminnassaan huomioon pitkä lista liittovaltion lakeja. Lakien runsas lukumäärä toimiikin eräänlaisena indikaattorina yhteiskunnallisen toiminnan rajoittuneisuudelle.

Seurauksistaan tunnettu laki ulkomaalaisesta agentista astui voimaan vuonna 2012. Sen mukaan järjestön, joka saa ulkomaista rahoitusta ja jonka toimintaa pidetään poliittisena, on rekisteröitävä itsensä ulkomaalaiseksi agentiksi. Vaihtoehtoisesti se voidaan määritellä sellaiseksi sakkojen kera. Laki vaikeuttaa, mutta ei estä kansalaisjärjestöjen työtä. Vain harva järjestö on määritellyt itsensä ulkomaalaiseksi agentiksi vapaaehtoisesti. Lain muotoilu on epäselvä, mikä antaa viranomaisille mahdollisuuden tilannekohtaisiin tulkintoihin.

Kansalaisjärjestöjen toimintaa rajaavasta lainsäädännöstä on kantautunut lisääntyvästi merkkejä myös muista EU-maista. Unkarissa astui voimaan ulkomaisen agentin lakia vastaava laki huhtikuussa 2017. Viitteitä kansalaisjärjestöjen toiminnan rajaamisesta on myös kuultu muun muassa Puolasta ja Romaniasta.

Ulkomaisiksi agenteiksi määritellyt järjestöt on listattu Venäjän oikeusministeriön sivuilla. Tänä päivänä 88 kansalaisjärjestöä on rekisteröity ulkomaisiksi toimijoiksi. 66 järjestöä on lakkauttanut toimintansa rekisteröintinsä myötä tai rekisteröitynyt uudelleen esimerkiksi voittoa tavoitteleviksi yrityksiksi.

Monet ulkomaiset rahoittajat ovat vetäytyneet Venäjä-yhteistyöstä politisoituneen tilanteen takia. Kansainvälistä rahoitusta saavien kansalaisjärjestöjen määrä on laskenut vuoden 2009 seitsemästä prosentista vuoden 2014 kolmeen prosenttiin.  Luvut eivät ole suuria, mutta rahoitus on ollut määrältään merkittävämpää kuin paikallinen rahoitus. Osa Venäjän kansalaisjärjestöistä suhtautuu myös kansainväliseen yhteistyöhön varauksella, sillä se voi pahimmillaan tarkoittaa, että niitä pidetään ulkomaisina agentteina.

Yhteistyö on välttämätöntä parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja siltojen rakentamiseksi venäläisten ja kansainvälisten voittoa tavoittelemattomien järjestöjen välillä. ”On tärkeää, että estämme Venäjällä toimivien järjestöjen eristäytymisen”, Anna Skvortsova painottaa.

Lait määrittävät järjestöt hyviksi tai huonoiksi

Venäjän valtio tukee joitakin, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavia kansalaisjärjestöjä, mutta samalla vaikeuttaa useiden esimerkiksi ihmisoikeuksien ja ympäristönsuojelun parissa työskentelevien järjestöjen työtä. Myös tutkimus- ja resurssikeskukset, kuten Skvortsovan johtama järjestö, voidaan liittää ulkomaisten agenttien rekisteriin. Skvortsovan järjestö on pitkään tehnyt yhteistyötä Pietarin kaupungin ja keskushallinnon kanssa, mutta ulkomaisena agenttina tämä mahdollisuus on nykyisin poissuljettu.

Agenttilakia seurannut, vuonna 2015 voimaan tullut laki ”ei-toivotuista järjestöistä” estää järjestön toiminnan Venäjällä täysin. 11 kansalaisjärjestöä on leimattu ei-toivotuiksi, koska Venäjän syyttäjäviranomaisen mukaan ne uhkaavat maan perustuslaillista järjestystä. Kaikki kyseiset järjestöt ovat työskennelleet Venäjällä useita vuosia ihmisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisen parissa. Kaiken kaikkiaan rajoittava, mutta myös sävyltään kirjava ja epäselvä lainsäädäntö heikentää kansalaisyhteiskunnan tilaa – ”ja samaan aikaan valtio saa kansalaisyhteiskunnan tiukemmin hallintaansa”, Skvortsova tähdentää.

Inspiraatiota uusista kumppanuuksista

Haasteista huolimatta Venäjällä on nähtävissä myös myönteisiä suuntauksia, kuten aiempaa enemmän vapaaehtoistyöntekijöitä. Myös yksityiset lahjoitukset ovat lisääntyneet. Molemmat kasvavat edelleen, kun ne sen sijaan EU:n alueella laskevat. ”Ymmärrys kansalaisjärjestöistä lisääntyy eivätkä ihmiset enää pelkää sanoja kuten vapaaehtoinen ja hyväntekeväisyys”, Skvortsova iloitsee.

Järjestöt korostavat, että rahoitusmuotoja, organisaatiorakenteita ja PR-strategioita on kehitettävä haasteiden ratkaisemiseksi. Näiden hyödyntämistä varten on avattava myös uusia vaikuttamisikkunoita. Skvortsova uskoo kansalaisyhteiskunnan toimijoiden väliseen yhteistyöhön uusien toimintatapojen löytämiseksi ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi.

Avainasemassa ovat myös uudet kumppanuudet. Skvortsovan organisaatio on esimerkiksi aloittanut yhteiskunnallisia yrittäjiä tukevan projektin. Kansalaiset aktivoituvat myös rekisteröimättömien ryhmittymien kautta. ”Meidän on inspiroitava toisiamme”, Skvortsova kiteyttää.

18.1.2018